Kieli yhteiskunnassa
”uutisoida”
Lisänä Kielikellossa 2/84 s. 15 uutisoida-verbistä kirjoitettuun lautakunta esitti vielä kantanaan seuraavan: Verbi uutisoida on …
Suomen kielen lautakunta
hydraulitehdas – hydrauliikkatehdas
Lautakunnalta oli tiedusteltu tulevan tehtaan nimivaihtoehtojen hydraulitehdas ja hydrauliikkatehdas paremmuutta. Lautakunta piti ainoana mahdollisuutena nimeä …
Suomen kielen lautakunta
jiddiš – jiddi
Juutalaissaksan kielestä on suomessa käytetty saksan mukaan nimeä jiddiš, joka on myös alkuperäinen omakielinen nimi. …
Suomen kielen lautakunta
kansalaispalkka
Lautakunnalta oli tiedusteltu muuta ilmausta yhteiskuntatieteilijäin käyttämän sanan kansalaispalkka sijaan, jota kysyjä oli pitänyt vääränä. …
Suomen kielen lautakunta
kasvien talvitilan purkautumista (deakklimoitumista) kuvaava ilmaus
Metsäntutkimuslaitos oli tiedustellut sopivaa nimitystä kuvaamaan kasvien talvitilan purkautumista. Talvitilan kehittymisestä käytetään nimityksiä talveentuminen, talveutuminen …
Suomen kielen lautakunta
kevyen liikenteen väylä
Lainsäädännössä käytetään termiä kevyen liikenteen väylä. Lautakunnalle oli ehdotettu sen sijaan sanaa kevytväylä. Lautakunta ei …
Suomen kielen lautakunta
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa
Raija Lehtinen
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat tietävät, että neuvontanumero on kiusallisen usein varattu. Ketkä neuvontaan sitten soittavat? Mitä he kysyvät, mihin he tietoja tarvitsevat? Näitä ja eräitä muitakin puhelinneuvontaan liittyviä seikkoja selvitettiin haastattelemalla joulukuussa 1984 ja maaliskuussa 1985 neuvonnan asiakkaita. Haastatteluselvityksen pani alulle Pohjoismaiden kielisihteeristö, ja samanlainen selvitys tehtiin yhtä aikaa Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa on toiminut jo 1940- tai 1950-luvulta lähtien valtion joko kokonaan tai osittain rahoittama kielilautakunta. Suomesta olivat selvityksessä mukana sekä kielitoimisto että ruotsin kielen toimisto; Ruotsista siihen osallistui Svenska språknämndenin lisäksi myöhemmin myös ruotsinsuomalainen kielilautakunta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
laserlevy ja lasersoitin
Englannin compact disk -ilmauksen suomenkielisinä vastineina ovat esiintyneet sanat kompaktilevy, CD-levy, laserlevy ja laserilevy. Päätettiin …
Suomen kielen lautakunta
passepartout
Ranskankielisen passepartout’n (’valokuvan, piirroksen tms. pahvinen suojakehys’) suomenkieliseksi vastineeksi päätettiin suosittaa sanaa kehyspahvi ja sen …
Suomen kielen lautakunta