Kieli yhteiskunnassa
Kirja kielestä, jota ei kirjoiteta – viittomakielen sanakirja
Anja Malm
Kuinka tehdään sanakirja kielestä, jota ei kirjoiteta? Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalaisen viittomakielen perussanakirja on ensimmäinen sanakirja, jossa suomalainen viittomakieli nähdään puhuttujen kielten veroisena luonnollisena kielenä. Sanakirja kuvaa yhtä Suomen vähemmistökielistä, hyvin huonosti tunnettua mutta elinvoimaista kieltä.
Vähemmistökielet
Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä
Harri Mantila
Pohjois-Ruotsissa puhuttavasta suomesta kehittynyt meänkieli on saanut virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Murteen ja kielen rajaa on mahdoton määritellä, sillä se on paitsi kielitieteellinen myös vahvasti poliittinen kysymys. Viime kädessä on kyse ihmisten oikeudesta omaan identiteettiin ja kulttuuriin.
Vähemmistökielet
Naurettava š
Pasi Linnus, Sari Maamies
On tunnettu tosiasia, että varmat totuudet eivät ole naurettavia. Eihän se, mikä on täydellisen syvällisesti …
Keskustelua
Nooniljoona ruusua?
Lars Runeberg
Riitta Hyväriselle ruusuja siitä, että hän selvitti Kielikellossa 3/2000 ansiokkaasti, miten ”yllättävän suurillekin luvuille on …
Keskustelua
Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon
Päivi Rintala
1800-luvulla ei kehitetty vain sanastoa, vaan myös oikeinkirjoitusta ja kirjoitetun kielen kieliopillista rakennetta kehitettiin tietoisesti – periaatteista keskustellen ja kiistellenkin. Tuolloin alkanut työ jatkuu edelleen. Kielenhuolto on kehittynyt järjestelmälliseksi, organisoiduksi toiminnaksi, mutta keskustelu ohjailuperiaatteista ei ole käynyt turhaksi. Kielen ja yhteiskunnan kehittyessä myös kielen ohjailun painopisteet muuttuvat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Ortografian ikuisuuskysymys
Sari Maamies
Kielitoimiston kirjahyllyssä on pieni kymmensivuinen lehtinen, jolla on lukijaan vetoava nimi ”Parantakaamme oikeinkirjoitustamme kirjaimilla Š …
Toimitukselta
Sanoja sanoista
Sari Maamies
Julkisen kielikeskustelun silmiinpistävä piirre on sanakeskeisyys: keskustelua herättävät uudissanat, lainasanat, atk-kielen vaikeat termit, murresanat, slangisanat... …
Toimitukselta
Suomesta virallinen vähemmistökieli Ruotsissa
Paula Ehrnebo
Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät joulukuussa 1999 hallituksen esityksen ”Ruotsin kansalliset vähemmistöt”. Kansallisiksi vähemmistöiksi tunnustettiin saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset sekä vähemmistökieliksi saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš.
Vähemmistökielet
Tuhat vuotta suomen kieltä
Sari Maamies
Tasalukuihin sisältyy dramatiikkaa. Tuhat vuotta on ihmisen mittakaavassa ikuisuus, ja tuhatluvun vaihtuminen on kuin yhden …
Toimitukselta
Vuosituhannen alun ajanilmauksia
Riitta Eronen
Päiväys ja henkilötunnus Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysellään jatkuvasti, millaisia ajanilmauksia alkaneella 2000-luvulla käytetään. Kysytään muun muassa, …
Sananvalinta