Kieli yhteiskunnassa
Osuuskaupan hoitajan olosta
Paavo Åström
Jaakko Anhava artikkelissaan Sanontojen elämää (Kielikello 2/2002) arveli, ettei ole aivan selvää, miksi osuuskaupan hoitajalla …
Keskustelua
Periaatteista ruohonjuureen – Kielitoimiston arkea
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Pistekirjoituksesta mustakirjoituksella
Riitta Eronen
Ranskalaisen Louis Braillen 16-vuotiaana vuonna 1825 kehittämä pistekirjoitus on edelleen käytössä ympäri maailmaa. Millaista se on ja miten se on mukautunut ajan vaatimuksiin ja uuteen tekniikkaan?
Vähemmistökielet
Seitsemän päivää ennen
Matti Norri
Kielikellossa 3/2002 julkaistuun Jussi Kallion kirjoitukseen ”Mennessä” viitaten totean, että vastaava ongelma, oikeastaan sanomisen vaikeus, …
Keskustelua
Subjektiiviset subjektit
Jaakko Anhava
Pekka Lammivaara esitti Kielikellossa 2/02 (Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme) lauseenjäsennyksen remonttia. Kommentoin hänen ehdotuksistaan kahta, …
Keskustelua
Suomen kielen lautakunnan suosituksia
Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.
Suomen kielen lautakunta
Tv-uutisten kieli – kieli kansan palvelijana
Arvi Lind
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.
Kieli ja työelämä
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Pentti Leino
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Kielen opetus ja oppiminen
Äidinkielen taitojen pohja luodaan varhain
Liisamaria Kilpi
Keskustelemme usein kotona aamukahvipöydässä koulun äidinkielen opetuksesta ja jaamme huolestumisen suomen kielen taitojen rapistumisesta. Eritoten …
Keskustelua
Äidinkielenopettaja tuntuu olevan yksin
Virve Mertanen
Oli antoisaa lukea arvioita koulun antamista eväistä suomen kielen käyttäjille. Olen seurannut asiaa omien lasteni …
Keskustelua