Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Pars pro toto

Arvo Salo

Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki …

Keskustelua

Suomen kieli minut nieli…

Laurent Druey

”Minä rakastan sinoa”, opetti suomalaistyttö Zürichissä 20-vuotiasta sveitsiläistä poikaystäväänsä sanomaan, nimenomaan o-kirjaimella, joka oli tietysti …

Keskustelua

Tiedotekin kaipaa työstämistä

Jenni Saarilahti, Nana Viitaniemi

Kielikellossa 4/1998 julkaistiin Jenni Saarilahden kirjoitus Tiedotteesta uutiseksi (ks. Lue myös). Saarilahti oli vertaillut pro …

Keskustelua

Tulevatko olympialaiset sittenkin?

Esko Nieminen

Ilahduttava ryhdistäytyminen tapahtui maaliskuussa pidetyn KOK:n kokouksen aikana: Yleisradion ja Mainostelevision kielivamma urheilutoimittajien olympia-sanan ääntämisessä …

Keskustelua

”Suomen kieli minut nieli…” – kommentteja kielitaiteilijalle

Vesa Jarva, Maijaliisa Jokinen

Kielikellossa 2/1998 julkaistiin ”kielitaiteilija” Laurent Drueyn kirjoitus ”Suomen kieli minut nieli” (ks. Lue myös), jossa …

Keskustelua

Kiinteistö ja rakennus

Pirjo Pyhäjärvi

”Tyhjänä olevalle tontille rakennetaan nelikerroksinen kiinteistö, jonka alle tulee paikoitushalli.” – Lehdistä saa usein lukea …

Keskustelua

Yhdysnimien taivutus

Saara Welin

Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden …

Keskustelua

Ajatuksia kielenkorjauksesta ja kielenhuollosta

Irmeli Pääkkönen

Millainen on hyvä kielenkorjaaja? Mitä hänen on otettava huomioon toisen tekstiä muuttaessaan ja millaisiin periaatteisiin hän voi tukeutua työssään? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii seuraavassa kirjoituksessa dosentti Irmeli Pääkkönen. Hänen esimerkkinsä – yliopistonlehtori Carl Niclas Keckmanin toiminta ja periaatteet kielenkorjaajana – on yli sadan vuoden takaa, mutta silti jatkuvasti ajankohtainen. Irmeli Pääkkönen on suomen kielen lautakunnan jäsen, ja hän jäi viime vuonna eläkkeelle Oulun yliopiston suomen kielen lehtorin virasta. Kirjoitus perustuu hänen jäähyväisluentoonsa, jonka hän piti suomen kielen opiskelijoille 8. toukokuuta 1996.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Eksistentiaalilauseesta

Arto Lietoila, Sari Maamies

Professori Aimo Hakasen kirjoitus nykysuomen eksistentiaali- ja normaalilauseista (Kielikello 2/97: Nykysuomen eksistentiaalilauseet, ks. Lue myös) …

Keskustelua

Erään merkin nimestä

Jouko Törmä

Työssäni @-merkin kanssa lähes päivittäin tuskailevana vastustan ankarasti Elisa Stenvallin Kielikellossa 4/96 tekemää ehdotusta, että …

Keskustelua