Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Suomen kieli kansalliskielistrategiassa

Matti Räsänen

Joulukuussa 2021 julkaistiin Suomen uusi kansalliskielistrategia. Strategian uudistaminen on sisältynyt Marinin hallituksen ohjelmaan. On entistä selvempää, että myös valtiovalta haluaa turvata suomen kielen aseman ja estää sen käyttöalan kaventumisen. Tämän ja monen muun strategiassa mainitun päämäärän saavuttamiseksi on hahmoteltu suuri joukko toimenpiteitä.

Kielipolitiikka

Kansalliskielistrategia pöydällä, taustalla iso maalaus.

Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Miten kaksikielisessä valtiossa voi olla yksikielisiä kuntia? Vastaus Kunnan yksikielisyys (suomi tai ruotsi) tai …

Kielipolitiikka

Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin

Matti Räsänen

Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.

Kansalliskielet

Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan

Sirkka Paikkala

Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.

Kielipolitiikka

Saavutettavuusmyllerrystä

Virpi Jylhä

Saavutettavuus koostuu kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Kun digitaalista palvelua aletaan suunnitella, saavutettavuuden toteutumista pitää ajatella hyvin monenlaisten käyttäjäryhmien ja heidän tarpeidensa kannalta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Selkeä kieli ja selkokieli

Kotoistushanke koodia kesyttämässä

Riitta Koikkalainen

Kun kirjoitan tätä tekstiä, käytän tekstinkäsittelyohjelmaa. Kun maksan laskuja, käytän verkkopankkisovellusta. Kun naputtelen sähköpostia kollegalle, käytän sähköpostiohjelmaa. Itsestään selvästi, kyselemättä.

Kielipolitiikka

Tieteen termipankki kehittää suomen kielen käyttöä tieteen kielenä

Tiina Onikki-Rantajääskö, Johanna Enqvist

Tieteen termipankki tuo tieteen sanaston parissa tehtävän termityön digiaikaan ja kaikkien ulottuville. Termitietokannasta näkyy, miten digimaailmassa ollaan jatkuvassa rakentamisen ja muutoksen tilassa.

Erikoisalojen sanat

Suomen sanaksi valittiin sisu

Suvi Syrjänen

Kotimaisten kielten keskuksen järjestämä Suomen sana -kilpailu on ratkennut. Voittajan valitsi Kotuksen neuvottelukunta, joka koostuu …

Kielipolitiikka

Satavuotiaan Suomen kielet

Matti Räsänen

Suomen nykyinen kielitilanne heijastaa paitsi poliittista historiaa myös yleismaailmallisia virtauksia, eritoten muuttoliikettä. Itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa maamme kielisuhteisiin vaikuttaa leimallisimmin voimistuva maahanmuutto.

Kielipolitiikka

Mitä laki sanoo kielestä?

Eeva Attila

Moni lienee arjessaan tavalla tai toisella törmännyt kieltä koskevien lakien käytännön sovelluksiin. Usein ei ehkä kuitenkaan tule ajatelleeksi sitä, millaista tuo lainsäädäntö oikeastaan on.

Kansalliskielet