Kieli käytössä
Tamper evidence
Sari Maamies
Tamper evidence (merkitys suunnilleen ’peukaloinninosoitin’) tarkoittaa avaamattomassa pakkauksessa olevaa merkkiä (tarraa, käärettä, liuskaa tms.), joka …
Kysyttyä
Televisiouutisten kielestä
Arvi Lind
Yleisradion television uutistoimituksessa pyritään käyttämään moitteetonta, puhuttua yleiskieltä. Sillä on selvä ero kirjoitettuun kirjakieleen. Päätavoitteena …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Turha on turhaa
Anneli Räikkälä
Nykyään käytetään tiheään sellaisia sanoja kuin suunnittelutoiminta, tutkimustoiminta, ostotapahtuma tai päätöksentekoprosessi. Yhteistä näille sanoille on …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Työt on tehty eli työt ovat tehdyt
Sari Maamies
Hyvin tavallinen ongelma tuntuu olevan verbin luku seuraavanlaisissa lauseissa: Työt on jo tehty; Laitteet on …
Kysyttyä
Ympäristömyötäinen suunnittelu
Sari Maamies
Suunnittelijoiden papereissa esiintyy termi ympäristömyötäinen suunnittelu. Tällaiseen termiin törmätessään lukija tai kuulija voi vain arvailla …
Merkitys
Geenit ja kieli
Ulla-Maija Kulonen
Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua suomalaisten alkuperästä toisaalta genetiikan ja toisaalta kielitieteen näkökulmasta ja pohdittu sitä, millainen painoarvo minkin tieteen tutkimustuloksille tässä suhteessa tulisi antaa. Toisin sanoen: mikä on ihmisen fyysisen perimän suhde hänen puhumaansa kieleen ja ovatko nämä kaksi asiaa ylipäätään toisistaan riippuvaisia. Näitä kysymyksiä pohtii tässä kirjoituksessa Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen päätoimittaja dosentti Ulla‑Maija Kulonen.
Sanojen taustaa
jongleerata
Sari Maamies
Mitä jonglööri tekee – ”jongleeraa” vai ”jonglööraa”? Sana jonglööri tulee ranskan tekijännimestä jongleur, joka taas …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Kadunnimet ja identiteetti
Marja Viljamaa-Laakso
Nimet ovat tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Nimien avulla määritellään paikat ja opastetaan perille, mutta samalla ne myös muovaavat kulttuuria, rakentavat kaupunkikuvaa ja vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Marja Viljamaa-Laakso toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa nimistönsuunnittelijana. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kansainvälisessä fennougristikongressissa Jyväskylässä viime elokuussa.
Tunteet ja asenteet
Kansa kielen asialla
Taru Kolehmainen
Kielitoimistossa on alusta lähtien koottu kieltä koskevia lehtileikkeitä. Tutkija Taru Kolehmainen on selaillut ensimmäisiä leikekirjoja ja seurannut, millaiset kielikysymykset ovat innoittaneet lehti- ja etenkin yleisönosastokirjoittajia osallistumaan yhteisen kielemme huoltoon. Välillä hyvin kiivaaksikin leimahtanut keskustelu pakotti kielenhuollon etsimään suuntaansa.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
lajikko
Sari Maamies
Mahdollisena pidetty uudissanana, jonka merkitys on ’(jätteiden)lajitteluastia’, vrt. naulakko, rullakko, pussikko.
Uudissanat