Kieli käytössä
Puhekielen hienovarainen keveys
Televisiosarjan kielestä ja kirjoittamisesta
Inkaliisa Vihonen
Vuosia pyörineen televisiosarjan jatkuvuuden takaaminen niin kielen kuin tarinankin tasolla edellyttää yhteistyötä koko kirjoitustiimin – storyryhmän, dialoginkirjoittajien ja scripteditorien – välillä. Dramaturgi-käsikirjoittaja Melina Voipio valottaa seuraavassa tiukkatahtisen ja jouhevaa yhteistyötä vaativan työnsä salattua arkea.
Kieli ja työelämä
Sosiaali- ja terveysalan hyvinvointikieltä
Pirjo Hiidenmaa, Matti Rimpelä
Stakes eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on monen erikoiskielen sulatusuuni. Näin toteaa keskuksen tutkija, ylilääkäri Matti Rimpelä, joka lukuisten tutkimusaiheidensa lisäksi on kiinnostunut kielestä.
Kieli ja työelämä
Taloutta vai ekonomiaa? Talouden kielestä kustantajan näkökulmasta
Inkaliisa Vihonen
Erikoisalojen sanasto ei kuulu vain asiantuntijoille, vaan esimerkiksi talouselämän kieli koskettaa kaikkia. Alan sanastoa selittävä Taloussanasto on monelle Kielikellonkin lukijalle tuttu, ja nyt on tilaisuus tutustua myös tekijään, Laila Riekkiseen.
Kieli ja työelämä
YLEn huolellista kielenhuoltoa
Riitta Hyvärinen
Toimittajien käyttämä suomen kieli puhuttaa jatkuvasti suurta yleisöä. Erityisen tarkasti seurataan päivittäin radiossa ja televisiossa esiintyviä toimittajia. Tämän tietää myös Kaarina Karttunen, entinen kielitoimistolainen, joka on työskennellyt YLEssä pari vuosikymmentä, ensin kielenhuoltajana ja koulutuksen tuottajana, viime vuodet koulutuspäällikkönä.
Kieli ja työelämä
YLEn toimittajien kysymää
Minna Pyhälahti
Yleisradio tilasi Kielitoimistolta syksyllä 2004 kielenhuollon intranetsivuston, joka sai nimekseen Kielo. Sen sisällön tuottivat Kielitoimiston …
Kieli ja työelämä
Äidinkieltä yhteiskuntatieteilijöille
Riitta Eronen, Raija Lehtinen
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielenlehtori Raija Lehtinen on Kielikellon lukijoille tuttu monista kielenhuoltoa käsittelevistä kirjoituksistaan, joista osa on saanut innoituksensa opiskelijoiden teksteissä vastaan tulleista kielen ilmiöistä. Mitä kaikkea monialaisen tiedekunnan äidinkielenopetukseen sisältyy? Entä mitä äidinkielenopetukselle tapahtuu syksyn 2005 tutkinnonuudistuksen yhteydessä? Raija Lehtinen vastaa Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Kieli ja työelämä
Hallinnon sanastotyön haasteet
Hanna Aronen
Miksi Suomen sanaa kunta ei aina voi kääntää englanniksi sanalla municipality? Tai miksi Suomen presidentti ei ole sama kuin USA:n presidentti? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohditaan valtioneuvoston kanslian kielipalvelussa. Erikoistutkija ja terminologi Tellervo Hyttinen valottaa haastattelussa hallinnon sanastotyön arkea ja kertoo työn erityispiirteistä.
Kieli ja työelämä
Kieli ja koulu – oppia elämää varten
Mervi Murto
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työssä kieli on läsnä koko kirjossaan. Suurten tavoitteiden edessä moni tuntee riittämättömyyttä, mutta työ myös palkitsee.
Kieli ja työelämä
Säännöt ohjaavat ristikon laatijaa
Riitta Hyvärinen
Voisi luulla, että ristikon laadinta on helppoa hommaa: riittää, että muistaa tea istat ja atik ismailit. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Hyvä ristikon laatija välttää fakkisanoja sekä tekaistuja sanoja ja ottaa huomioon visuaaliset asiat.
Kieli ja työelämä
Arkista ja ylevää – kieli papin työssä
Riitta-Kaisa Voipio
Papin pitää löytää oikeat sanat monenlaisissa tilanteissa, joissa hän kohtaa seurakuntalaisensa. Mitä kaikkea liittyy papin kieleen? Siitä kertovat viestintää teologisessa tiedekunnassa opettava Heikki-Tapio Nieminen ja seurakuntapastori Mikko Ojanen.
Kieli ja työelämä