Kieli käytössä
Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin
Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto
Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.
Virka- ja lakikieli
Moni- ja rinnakkaiskieliset käytänteet tutuiksi
Leena Nissilä
Monikielisille työyhteisöille suunnattu opas tarjoaa apua arjen vuorovaikutustilanteisiin.
Julkaisuja
Mitä tervehdys kertoo puhujasta?
Suomen- ja ruotsinkielisten käsityksiä toisen kieliryhmän tervehdyksistä
Anu Rouhikoski
Mitä tervehdyssanoja suomenruotsalaiset käyttävät? Entä millaisia ajatuksia ruotsinkielisillä on suomenkielisten tervehdyksistä? Uudet kyselyaineistot valaisevat sitä, minkälaisia käsityksiä eri kansalliskielten puhujilla on toistensa tervehtimiskäytänteistä.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Tieteen yleistajuistaja vetää rajoja ja kurkottaa niiden yli
Elina Vitikka
Tutkimustietoa tuotetaan valtavia määriä, mutta julkisuudessa se kilpailee näkyvyydestä monenlaisten näkökulmien ja mielipiteiden kanssa. Tieteen yleistajuistajan onkin tärkeää osoittaa, mikä esitetystä tiedosta perustuu tutkimukseen ja mikä ei. Toisaalta on tärkeää myös kurkottaa rajojen yli ja luoda keskustelua eri näkökulmien edustajien välille.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Säädöskielen käytettävyyttä tutkimassa Laki niin kuin se luetaan
Riitta Suominen
Lakiteksti on usein niin vaikeaa, että asiantuntijakaan ei ymmärrä sitä ongelmitta. Epäkohtien tunnistamiseen ja korjaamiseen tarvitaan menetelmiä, joiden avulla ongelmiin pystytään puuttumaan syvällisemmin kuin peruskielenhuollossa. Käytettävyystestein on mahdollista ennakoida ja parantaa lukukokemusta, ja pulmat ovat ratkaistavissa kielen ja lainvalmistelun ammattilaisten yhteistyöllä.
Virka- ja lakikieli
Miten eritaustaiset lukijat ymmärtävät lakitekstiä?
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Lakien ja säädösten kieltä pidetään yleisesti vaikeaselkoisena. Mistä vaikeus syntyy ja miten eri lukijaryhmät ymmärtävät säädöstekstejä? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Kotimaisten kielten keskuksen koordinoimassa Säädöskielen ymmärtäminen -tutkimushankkeessa.
Virka- ja lakikieli
Hyvinvointialueita, työllisyysalueita ja pelastusalueita
Ulla Onkamo
Kysymys Olen huomannut, että hyvinvointialueista saatetaan puhua tai kirjoittaa pelkästään alueina. Jos hyvinvointialue-sanan haluaa lyhentää, …
Hallinnon nimet
Deepfake eli syväväärennös
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Suomessakin joudumme yhä enemmän varautumaan vaikeasti tunnistettaviin deepfake-väärennöksiin, joita tehdään tekoälyn monimutkaisten algoritmien avulla. …
Uudissanat
Tekoäly vai AI?
Henri Satokangas
Kysymys Voiko tekoälystä käyttää suomeksi lyhennettä AI? Vastaus Tekoälyn englanninkielisen vastineen artificial intelligence lyhenne on …
Sananvalinta
Tyhjien sanojen helinästä kohti selkeämpää työelämän kieltä
Henri Satokangas
On vaikea löytää ihmistä, jonka mielestä selkeys ja ymmärrettävyys eivät olisi työelämän kielen tärkeitä ominaisuuksia. Miten ihmeessä on sitten mahdollista, että joudumme jatkuvasti kohtaamaan tyhjänpäiväistä puhetta ja onttoja tekstejä, joissa vilisevät kyvykkyydet, ekosysteemit, innovaatiot ja transformaatiot?
Julkaisuja
