Kieli käytössä
Niminyrkki aukoo nimisolmut yhteistyössä
Sanna Krook
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen niminyrkki on luonut yhteiset nimeämisen periaatteet, joita soveltaen muodostetaan hyvinvointialueen kaikkien yksiköiden nimet. Työryhmän tavoitteena ovat ymmärrettävät, yhtenäiset ja helppokäyttöiset nimet, joten Pohjois-Pohjanmaalla hammashoitolan voi nimetä hammashoitolaksi! Niminyrkki osallistui menestyksekkäästi Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Työryhmän jäsen Sanna Krook vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Minä ja virkakieli
kyselyvastauksia kielityön kulisseista
Iina Immonen
Kotimaisten kielten keskus toteutti vuonna 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin sitä, millaisia kielenhuollon käytänteitä valtion ja kuntien organisaatioissa on. Mitä virastojen työntekijät kertovat kielityöstä?
Virka- ja lakikieli
Moni- ja rinnakkaiskieliset käytänteet tutuiksi
Leena Nissilä
Monikielisille työyhteisöille suunnattu opas tarjoaa apua arjen vuorovaikutustilanteisiin.
Julkaisuja
Tyhjien sanojen helinästä kohti selkeämpää työelämän kieltä
Henri Satokangas
On vaikea löytää ihmistä, jonka mielestä selkeys ja ymmärrettävyys eivät olisi työelämän kielen tärkeitä ominaisuuksia. Miten ihmeessä on sitten mahdollista, että joudumme jatkuvasti kohtaamaan tyhjänpäiväistä puhetta ja onttoja tekstejä, joissa vilisevät kyvykkyydet, ekosysteemit, innovaatiot ja transformaatiot?
Julkaisuja
Espanjassa virkakielitalkoissa on mukana myös tekoäly
Frida Ahonen
Miten tekoälyä käytetään virkakielen selkeyttämisessä? Voiko kone tuottaa selkeäkielistä tekstiä itse? Espanjalainen kirjoitusavustaja Artext antaa esimakua siitä, millaista virkakielenhuolto voi tulevaisuudessa olla.
Selkeä kieli ja selkokieli
Yritysvastuu ja sopimukset
kieliteoista käytäntöön
Helena Haapio, Anne Ketola
Sopimukset ovat keskeisessä roolissa vastuullisessa yritystoiminnassa. Usein ne kuitenkin laaditaan niin hankalalla kielellä, että vastuullisuustavoitteet eivät toteudu. Selkeään viestintään sitoutuminen on yritykseltä vastuullisuusteko.
Kieli ja työelämä
”Pitää pirteenä kun tekee”
Saulo Kepsu jatkaa nimistöntutkimusta 90-vuotiaana
Sami Suviranta
Eläkkeellä oleva espoolainen ruotsin kielen opettaja Saulo Kepsu on arvostettu nimistöntutkija. Laajan asiantuntemuksensa avulla hän pystyy selittämään sekä yksittäisen nimen synnyn että koko tutkimusalueensa asutushistorian.
Kieli ja työelämä
Monikieliset käytänteet ja suomen kieli fyysisessä työssä
esimerkkinä rakennusala
Hanna-Ilona Härmävaara, Niina Lilja
Suomen monikielisimpiä työpaikkoja eivät todennäköisesti ole toimistot vaan rakennustyömaat. Rakennuksilla työskentelee paljon erityisesti Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta tulevia tilapäisiä työntekijöitä sekä monikielisiä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden oletetaan oppivan suomea työn lomassa.
Monikielisyys
”Äänikirjat ovat osa kirjallisuuden jatkumoa”
kustantamo luottaa tulevaan
Henna Leskelä, Anni Moilanen
Äänikirjat ovat viime vuosina mullistaneet kirja-alaa. Audiomuodon suosio muuttaa kustantamojen toimintatapoja ja vaikuttaa siihen, mitä on otettava huomioon kirjaa toimitettaessa. Kosmoksen kustannuspäällikkö Anni Moilanen vastasi Kielikellon kysymyksiin.
Kieli ja työelämä
Työtä selkeän kielen puolesta Suomessa ja EU:ssa
Aino Piehl, Sari Maamies
Viranomaisten tekstien selkeyttäminen on vuosikymmenten ajan ollut Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltotyön painopisteitä. Paljon hyvää onkin vuosien mittaan saavutettu. Kotuksen pitkäaikainen kielenhuoltaja Aino Piehl on ollut työssä näköalapaikalla.
Kieli ja työelämä
