Artikkeli
Ortografian ikuisuuskysymys
Sari Maamies
Kielitoimiston kirjahyllyssä on pieni kymmensivuinen lehtinen, jolla on lukijaan vetoava nimi ”Parantakaamme oikeinkirjoitustamme kirjaimilla Š …
Artikkeli
Ostoskeskus Puhoksen tarina
Taru Kolehmainen
”Puhoksen ostoskeskuksesta kaikki kätevästi. Puotinharjun Puhos Oy palvellut jo vuodesta 1965.” Näin mainostaa itseään helsinkiläinen ostoskeskus, jonka nimi kiinnittää huomiota. Paikannimiluettelon mukaan puhos on kylännimi itärajan tuntumassa Kiteellä. Mutta mitä yhteistä voi olla jollakin kaukaisella kylännimellä ja ostoskeskuksella?
Artikkeli
Raamatunkohtiin viittaaminen
Taru Kolehmainen
Raamatunkohtiin viitattaessa käytetään Raamatun kirjojen nimistä lyhenteitä ja niiden jälkeen merkitään numeroin luku ja jae. Merkintätavoissa on nykyään paljon kirjavuutta.
Artikkeli
Sanat kuin perhoset
Riitta Eronen
Tässä lehdessä kerrotaan toisaalla niistä suomen kielen vanhimmista sanoista, jotka ovat edelleen keskeistä sanastoamme. Kielessä elää yhtaikaa monenikäisiä sanoja, joista osa on myös aivan uusia muodosteita. Kaikkina aikoina sanojen joukossa on lisäksi vain lyhyen aikaa eläviä päiväperhoja. Erityisesti niitä tarkastelen seuraavassa.
Artikkeli
Sanoja sanoista
Sari Maamies
Julkisen kielikeskustelun silmiinpistävä piirre on sanakeskeisyys: keskustelua herättävät uudissanat, lainasanat, atk-kielen vaikeat termit, murresanat, slangisanat... …
Artikkeli
Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä
Eeva-Leena Seppänen
Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.
Artikkeli
Suomen kieli kylvyssä
Jaakko Anhava
Osaavatko suomalaiset englantia liian vähän vai liian paljon? Onko jo puhuttava erikseen väestöllisistä ja psykologisista vähemmistökielistä? – Jaakko Anhava on käsitellyt englannin vaikutusta suomeen myös Kielikellossa 1/1998 (ks. Lue myös).
Artikkeli
Suomesta virallinen vähemmistökieli Ruotsissa
Paula Ehrnebo
Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät joulukuussa 1999 hallituksen esityksen ”Ruotsin kansalliset vähemmistöt”. Kansallisiksi vähemmistöiksi tunnustettiin saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset sekä vähemmistökieliksi saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš.
Artikkeli
Sähköistävä e-kirjain
Aino Piehl
Pieni e-kirjain on muodissa. Kaikki jollain tavalla Internetiä hyödyntävä toiminta nimetään mielellään e-alkuiseksi. Ilmauksen kirjoitusasu ja e-alun merkitys jäävät kirjoittajan ongelmaksi.
Artikkeli
Tuhat vuotta suomen kieltä
Sari Maamies
Tasalukuihin sisältyy dramatiikkaa. Tuhat vuotta on ihmisen mittakaavassa ikuisuus, ja tuhatluvun vaihtuminen on kuin yhden …
Artikkeli