Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Kaavanimistön suunnittelu

Eeva Maria Närhi

Nimistönhuollon puutteellisuus tuntuu nykyisin pahiten kaavanimistössä. Elämme suunnittelun aikakautta, mutta nimistönsuunnittelua tuskin tunnetaan tai tunnustetaan samalla tavalla osaksi rakennetun ympäristömme luomista kuin esim. asutusalueiden, liikenneväylien ym. suunnittelu. Nimet ovat kuitenkin olennainen osa asemakaavaa, välttämättömiä jokapäiväisessä elämässämme. Annetut kaavanimet hahmottavat ja luovat elinympäristöämme yhtä lailla kuin vuosisatojen kuluessa syntyneet perinteiset paikannimemme.

Artikkeli

Kielen normit ja niiden tulkitseminen arvosanaa annettaessa

Sakari Vihonen

Kaiken kielianalyysin tulee perustua selkeään teoriaan. Näin varmistuu se, että arvostelija tulkitsee tekstiä kyllin monipuolisesti. Hahmotan ensin lyhyesti teoriataustaa ja sovellan sitä sitten esimerkkeihin.¹

Artikkeli

Kielen normittamisesta

Osmo Ikola

Viime aikoina on paljon keskusteltu suomen kirja- ja yleiskielen normittamisen merkityksestä: siitä, minkä verran tällaisia normeja on syytä opettaa koulussa ja minkä verran normeista poikkeamisen pitäisi vaikuttaa ylioppilasaineiden arvosanoihin. Kritiikki on tullut ennen kaikkea äidinkielen opettajien piiristä, ja sen kohteina ovat olleet ainakin ylioppilastutkintolautakunta ja kielenhuoltajat. On myös ehdotettu, että olisi järjestettävä näiden kolmen ryhmän edustajien välinen keskustelu. Julkisuudessa käydyn keskustelun ja tehtyjen ehdotusten johdosta on nyt järjestetty tämä teemapäivä. Aloitteen on tehnyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta, ja taloudelliset mahdollisuudet tilaisuuden järjestämiseen on antanut tutkimuskeskus, jonka johtaja professori Tuomi on pyydetty tilaisuuden puheenjohtajaksi.

Artikkeli

Kielivirheiden asema ja merkitys ylioppilasaineiden arvostelussa.Ylioppilaskirjoituksen aineiden arvostelijan puheenvuoro

Irmeli Pääkkönen

Ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen yhtenä tehtävänä on selvittää ikäluokan kielenkäyttötaito. Kielivirhe on tässä näyttökoetilanteessa käsitetty kielen normaalista ilmaisutavasta ja sovituista normeista poikkeamiseksi. Kielitaito on tietysti muutakin kuin normien muistamista ja soveltamista: se on myös tilanteeseen sopivimman ja tehokkaimman ilmaisutavan löytämistä. Äärimmillään tämä saattaa johtaa normien rikkomiseenkin. Tällainen ”virhe” voi vaikuttaa kieleen uudistavasti ja johtaa jopa normirajan siirtämiseen. Ylioppilasaineiden virheisiin ja korjausmerkintöihin viitattiin esim. keskusteltaessa tapauksesta ”tuli tehtyä – tuli tehdyksi”. Varmaan kielessä on parhaillaankin sellaisia normeja, joita vastaan on uudistuspainetta.

Artikkeli

Lauri Kettunen viron ja suomen huoltajana

Esko Koivusalo

Sata vuotta sitten, 10. syyskuuta 1885, syntyi Savon sydämessä Joroisissa Lauri Einari Kettunen, suomen ja sen lähisukukielten monipuolinen tutkija ja poikkeuksellisen ahkera tieteen matkamies. ”Ei ole sitä itämerensuomalaista kieltä tai murretta, jota Kettunen ei olisi tutkinut, eikä sitä kielialueen kolkkaa, jossa hän ei olisi keruuretkillään liikkunut. Olisi mahdotonta kuvitella nykyistä itämerensuomalaisten kielten tutkimusta ilman Kettusen suorittamaa perustavaa keräys- ja tutkimustyötä.” Näin kirjoitti nykyinen akateemikko Lauri Posti aikakauslehti Virittäjässä, joka julkaisi 1945 juhlanumeron Lauri Kettusen 60-vuotispäivän kunniaksi.

Artikkeli

Levikki lisääntyi 10 000:lla

Marja Lehtinen

Lehtien taloussivuilla ja yritysten vuosikertomuksissa ovat tavallisia lauseet, joissa kerrotaan, kuinka paljon jokin on lisääntynyt, kasvanut, vähentynyt jne. Määrän suuruus ilmoitetaan tällöin tavallisesti numeroilmauksella ja mittayksiköllä. Vanhastaan on määrän ilmauksissa suositeltu käytettäväksi objektin sijoja, mutta nykysuomessa muunkinlaiset ilmaukset ovat tavallisia ja monesti jopa suositeltavampia kuin tuon vanhan suosituksen mukaiset muodot.

Artikkeli

Meritekniikka

Joukkoviestimissä puhuttiin äskettäin Norjan offshore-näyttelystä (ja off shore- tai off-shore-näyttelystä). Kuinka moni suomalainen mahtoi ymmärtää? …

Artikkeli

Mikä kirjakielen normien opettamisessa on vaikeaa?

Marja Parviainen, Vuokko Raivio, Anita Särkkä

Opettajien näkökulman kirjakielen normien opettamiseen toi kolme erityyppisen lukion äidinkielen lehtoria: Savitaipaleen lukion lehtori Marja Parviainen, Helsingissä toimivan Torkkelin kuvataidepainotteisen lukion lehtori Vuokko Raivio ja Jyväskylän yliopiston normaalikoulun lehtori Anita Särkkä.

Artikkeli

Miten normikieltä varten annetut suositukset ja ohjeet on tulkittava?

Esko Koivusalo

Mistä käytännön ihmisille syntyy se käsitys, että äidinkielen opetus koulussa on tärkeää? Tämän käsityksen yleisyyttä ei tarvinne kuvailla. Äidinkielen opettamisen tarpeellisuutta eivät tähdennä vain humanistisesti asennoituneet aikaihmiset. Saman asenteen ovat omaksuneet paatuneimmatkin markkinatalouden pyörittäjät.

Artikkeli

Murteiden jäljittely

Antti Hakala

Kielikellon viime numerossa ollut Paavo Pulkkisen artikkeli ”Murteiden jäljittelyn salakareista” on saanut hyvinkääläisen toimittajan Antti …

Artikkeli