Artikkeli
Avoliitosta asuinliitto
Esko Koivusalo
Kovin saa lehteä lukiessa silmiään pinnistää, jotta erottaisi avoliiton avioliitosta. Kyllähän nämä kaksi yhteiselon muotoa …
Artikkeli
Ei mallista ole malliksi
Esko Koivusalo
Jos taiteilija maalaa kuvan ihmisestä, eikö tuo ihminen ole malli; ihmisestä tehtyä kuvaa emme sano …
Artikkeli
Englanti Ruotsissa – toinen kotimainen kieli
Riitta Eronen
Miten Ruotsissa suhtaudutaan englannin kielen vaikutukseen? Asiaa pohdittiin 1985 konferenssissa, jonka esitelmät julkaistiin Ruotsin kielenhuoltolehdessä …
Artikkeli
Kalevalan sanat nykysuomessa
Paavo Pulkkinen
Pari vuotta sitten tuli kuluneeksi 150 vuotta Kalevalan ensimmäisen laitoksen ilmestymisestä. Vuoden 1985 aikana Kalevalaa …
Artikkeli
Myi vai möi?
Anneli Räikkälä
Neste möi kaksi laivaa ja ostaa akkutehtaan. Pitkään pyörinyt huhumylly pysähtyi vasta Rauma-Repolan syliin. Suku …
Artikkeli
Nimien kansainväliset siirrekirjoitusjärjestelmät
Eeva Maria Närhi
Kun käännetään tekstejä muita kirjoitusjärjestelmiä käyttävistä kielistä meidän latinaiseen kirjoitusjärjestelmäämme, jää kääntämättä yksi kielen alue, …
Artikkeli
Normi ja kodifikaatio tšekin kielessä. Historiallinen kehitys ja nykytilanne
Helena Lehečková
Tšekin kielessä puhe- ja kirjakielen ero on poikkeuksellisen suuri. Eroja on paitsi sanastossa ja ääntämisessä myös kieliopillisissa muodoissa. Tšekin puhe- ja kirjakielen eroja ja niihin johtanutta kehitystä käsittelee tässä artikkelissa filosofian tohtori Helena Lehečková, joka työskentelee Helsingin yliopistossa tšekin kielen lehtorina. Artikkeli oli alkuaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilöstölle pidetty koulutusluento.
Artikkeli
Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi
Pirjo Rantalainen
Käsitykset siitä, mitä kielentarkistus on, vaihtelevat laidasta laitaan: joku olettaa sen olevan vain pilkkujen lisäämistä, toinen ymmärrettävyyden tarkistamista, kolmas jopa tekstin toimittamista epämääräisestä aineistosta. Kielitoimiston kielentarkistus- ja koulutustehtävissä työskennellyt Pirjo Rantalainen käsittelee seuraavassa kielentarkistuksen esiin nostamia kysymyksiä erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia kielentaitoja paikkaamaan kielentarkistusta tarvitaan
Artikkeli
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Ritva Korhonen
Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.
Artikkeli
Passiivin kertausta
Anneli Räikkälä
Monilta kirjoittajilta näkyy unohtuneen, miten passiivi muodostetaan. Kertausta tuntuu kaipaavan kaksi seikkaa. Kaikissa passiivin myöntävissä …
Artikkeli