Artikkeli
Miten virolaisia sukunimiä taivutetaan suomen kielessä?
Saara Welin
Nykyisessä tiedonvälityksessä vilahtelevat tuhkatiheään monien virolaisten henkilöiden nimet. Yllättävää kyllä, kieltemme samankaltaisuus ei helpotakaan niiden …
Artikkeli
Pilkun paikka
Anneli Räikkälä
Olin hyvin hämmästynyt, kun kymmenkunta vuotta sitten luin koulun päättökoetta, jossa kahden lauseen välinen pilkku …
Artikkeli
Päivien nimet
Eeva Maria Närhi
”Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona helää.”
Artikkeli
Ruuvi, rossi, krossi ja skruuvi. Lainasanat ja suomen muuttuva äännejärjestelmä
Klaus Laalo
Suomen kieli muokkaa omien sanojen mallin mukaisiksi vieraista kielistä lainaamiaan sanoja. Tämän muokkauksen syvyys on aikojen kuluessa muuttunut, sillä suomen äännerakennekin on muuttunut. Filosofian tohtori Klaus Laalo selvittelee kirjoituksessaan lainasanojen sopeutumista suomen äännejärjestelmään.
Artikkeli
Selkokieli
Pertti Rajala
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.
Artikkeli
Toimivia välineitä. Paavo Tikkanen suomen kielen kehittäjänä
Terho Itkonen
Kiuruvetinen tohtori Paavo Tikkanen (1823–1873) oli lehtimies, tiedemies ja liikemieskin, viime vuosisadan huomattavimpia suomalaisuusmiehiä. Hänen kotitaloonsa Hingunniemeen oli Kiuruveden kulttuurilautakunta järjestänyt heinäkuussa seminaarin ”Sanat ja sanomat”, jonka aiheena olivat Tikkasen elämänvaiheet ja elämäntyö. Professori Terho Itkonen valaisi seminaarissa Tikkasen osuutta suomen kielen kehittäjänä.
Artikkeli
Tähdenvälejä
Anneli Räikkälä
Kielitoimisto ehdotti Kielikellossa 1/1987 Creme Fraiche -tyyppiselle kermalle suomalaista nimitystä ranskankerma. Tämä nimi onkin levinnyt …
Artikkeli
Viron erikoiskielten huolto
Tiiu Erelt
Virolainen kielenhuoltaja Tiiu Erelt kirjoitti Kielikellossa 1/1989 viron kielen ohjailusta, sen kehityksestä ja nykytilanteesta. Tiiu Erelt on ollut aktiivisesti mukana myös viron termityössä, luomassa ja koordinoimassa erikoiskielten sanastoa. Hän kuvaa tässä kirjoituksessaan viron kielen ammattikielilautakuntien työtä.
Artikkeli
Viron paikannimet suomen kielessä
Eeva Maria Närhi
Viimeaikaiset Baltian tapahtumat ovat tuoneet naapuriemme nimistön entistä useammin suomalaistenkin käyttöön. Mitä muotoja virolaisista paikannimistä tulisi käyttää? Tätä kysymystä pohtii nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Artikkeli
Yhdyssanojen merkitysoppia
Alpo Räisänen
Yleistajuinen kirjoittaminen kielitieteen asioista on usein hankalaa, koska esitys vaatisi yleensä vastaanottajiltakin melkoisesti pohjatietoja. Nyt …
Artikkeli