Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Hallinnon kieli näkyy

Pirjo Hiidenmaa

Valtioneuvoston vuonna 1982 antama virkakielipäätös teki kielen näkyväksi hallinnossa. Se nosti esiin kielen merkityksen ja korosti, että kieli ei ole muun työn sivutuote. Siihen on erikseen kiinnitettävä huomiota, kirjoittamiseen on harjaannuttava, ja virastojen viestintää on kehitettävä suunnitelmallisesti.

Artikkeli

ISBN-, ISSN- ja ISMN-tunnus

ISBN (International Standard Book Number) on kansainvälinen standardinumero, jonka avulla kirja tunnistetaan kaikkialla maailmassa. Tunnus …

Artikkeli

Kielellisen ilmaston tutkailijat

Riitta Eronen

Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa paljastettiin kielenhuollon kasvot eli esiteltiin Kielitoimiston työntekijöitä. Nyt jatketaan samalla linjalla ja tutustutetaan Kielikellon lukijat kahteen uuteen henkilöön, Pirjo Hiidenmaahan ja Pirkko Nuolijärveen

Artikkeli

Kielenhuollon kasvot

Riitta Eronen

Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello täyttää syksyllä 30 vuotta. On aika esitellä kielenhuollon kasvot. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen …

Artikkeli

Kolmekymppinen

Sari Maamies

Hyvä lukija, kädessäsi on kolmikymmenvuotias Kielikello. Sankarimme syntymää ei juhlittu suurieleisesti, vaan tapahtuma kuitattiin koruttomasti …

Artikkeli

Kuka muuttaa virkakieltä ja miten?

Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa

Virkakielen vaikeaselkoisuuteen tarttuvat, syystäkin, tuolloin tällöin niin kielenhuoltajat, virastojen asiakkaat kuin itse virkatekstien kirjoittajatkin. Kielen toivottaisiin olevan entistä selkeämpää, avautuvan helpommin ja muistuttavan muista yhteyksistä tuttuja kirjoitustapoja. Virkakielellä on historiansa ja virastoilla käytänteensä, jotka ylläpitävät vakiintuneita esitystapoja ja hidastavat muutoksia. Silti virkatyö ja -kieli muuttuvat – mutta mihin suuntaan?

Artikkeli

Liike- ja yhteisötunnus

Liike- ja yhteisötunnus (LY-tunnus, ly-tunnus) on seitsemän merkin pituinen numero; yhdysmerkin erottama kahdeksas merkki on …

Artikkeli

Maakuntakatsaus

Sirkka Paikkala

Nimistö on yhteistä kielellistä omaisuutta, jonka jatkuvuuteen perustuu kyky hahmottaa paikkoja ja laajempia aluekokonaisuuksia. Pitkien aikojen kuluessa vakiintuneet nimet kantavat mukanaan historiaa, ja niillä on alueen väestölle myös tunnearvo. Siksi vakiintuneen nimikäytännön muuttaminen on harkittava huolellisesti. Epäjohdonmukaisesta nimien valinnasta seuraa helposti sekaannuksia, jopa riitoja, mistä aluehallinnon uudistus tarjoaa tuoreita esimerkkejä.

Artikkeli

Maksun viitenumero

Maksun viitenumero on enintään 20 merkkiä pitkä. Se jaksotetaan oikealta laskien viiden numeron ryhmiin. Viimeinen …

Artikkeli

Milloin sijapääte on merkittävä?

Numeroin ilmaistu luku yksinään tarkoittaa luvun perusmuotoa. Työntekijöitä oli 230. Yksiköistä 17 paransi tulostaan. Jos …

Artikkeli