Siirry sisältöön

Hakuehdoilla löytyi 27 tulosta.

hakutulokset

Moni- ja rinnakkaiskieliset käytänteet tutuiksi

Leena Nissilä

Monikielisille työyhteisöille suunnattu opas tarjoaa apua arjen vuorovaikutustilanteisiin.

Julkaisuja

Monikielisen työyhteisön oppaan kansi.

Paperilta biteiksi
Matka Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan

Minna Haapanen

Suomen yleiskieltä kuvaavien yksikielisten sanakirjojen historia alkoi Nykysuomen sanakirjasta noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. ”Nykäriä” ovat seuranneet Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja, jotka eri nimistään huolimatta ovat oikeastaan saman sanakirjan jatkumo: kukin uusi laitos ja päivitys rakentuu edellisen varaan sitä muokaten ja täydentäen. Näiden sanakirjojen merkitys yleiskielen ylläpitäjänä sekä kulttuurisen tiedon välittäjänä on suuri.

Sanakirjat ja sanastot

Kuvakollaasi, jossa on Nykysuomen sanakirjan logo, Nykysuomen perussanakirjan näytevihkon kansi, Suomen kielen perussanakirjan kansi, CD-Perussanakirjan kansi, Kielitoimiston sanakirjan cd-rom sekä Kielitoimiston sanakirjan banneri ja logo.

Sanastokeskus 50 vuotta erikoiskielten kehittäjänä

Katri Seppälä, Mari Suhonen

Kaikille tuttu yleiskielen sanasto ja ilmaisuvarat ovat viestinnän ydin, mutta kun on kyse johonkin erikoisalaan liittyvistä asioista, tarvitaan yleiskielen lisäksi alan termistöä. Jotta termejä osataan käyttää yhtenäisesti ja termien merkityksiä avata muillekin kuin aiheen asiantuntijoille, voidaan tarvita terminologista sanastotyötä. Sen asiantuntija Suomessa on Sanastokeskus ry.

Erikoisalojen sanat

Papereita, joissa on kirjaimia ja muita merkkejä. Osa merkeistä näkyy suurennuslasin läpi paremmin kuin muut.

Mitä tervehdys kertoo puhujasta?
Suomen- ja ruotsinkielisten käsityksiä toisen kieliryhmän tervehdyksistä

Anu Rouhikoski

Mitä tervehdyssanoja suomenruotsalaiset käyttävät? Entä millaisia ajatuksia ruotsinkielisillä on suomenkielisten tervehdyksistä? Uudet kyselyaineistot valaisevat sitä, minkälaisia käsityksiä eri kansalliskielten puhujilla on toistensa tervehtimiskäytänteistä.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Kaksi henkilöä kohtaa virastorakennuksen edessä portailla ja tervehtii toisiaan.

Korreet jorriinit

Riikka Tervonen

Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.

Murteet ja slangi

Etualalla viininpunainen daalia, taustalla keltaisia.

Tieteen yleistajuistaja vetää rajoja ja kurkottaa niiden yli

Elina Vitikka

Tutkimustietoa tuotetaan valtavia määriä, mutta julkisuudessa se kilpailee näkyvyydestä monenlaisten näkökulmien ja mielipiteiden kanssa. Tieteen yleistajuistajan onkin tärkeää osoittaa, mikä esitetystä tiedosta perustuu tutkimukseen ja mikä ei. Toisaalta on tärkeää myös kurkottaa rajojen yli ja luoda keskustelua eri näkökulmien edustajien välille.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Peltotilkkuja Pohjanmaalla lokakuussa. Peltojen läpi virtaa joki.

Säädöskielen käytettävyyttä tutkimassa
Laki niin kuin se luetaan

Riitta Suominen

Lakiteksti on usein niin vaikeaa, että asiantuntijakaan ei ymmärrä sitä ongelmitta. Epäkohtien tunnistamiseen ja korjaamiseen tarvitaan menetelmiä, joiden avulla ongelmiin pystytään puuttumaan syvällisemmin kuin peruskielenhuollossa. Käytettävyystestein on mahdollista ennakoida ja parantaa lukukokemusta, ja pulmat ovat ratkaistavissa kielen ja lainvalmistelun ammattilaisten yhteistyöllä.

Virka- ja lakikieli

Taka-alalla Eduskuntatalon pylväikkö, etualalla K. J. Ståhlbergin patsas. Patsaasta näkyy alaosa, johon sisältyy lakikirjaa pitelevä käsi.

Miten eritaustaiset lukijat ymmärtävät lakitekstiä?

Joanna Rydzewska-Siemiątkowska

Lakien ja säädösten kieltä pidetään yleisesti vaikeaselkoisena. Mistä vaikeus syntyy ja miten eri lukijaryhmät ymmärtävät säädöstekstejä? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Kotimaisten kielten keskuksen koordinoimassa Säädöskielen ymmärtäminen -tutkimushankkeessa.

Virka- ja lakikieli

Pöydällä puheenjohtajan nuija, taustalla avonainen lakikirja.

Hyvinvointialueita, työllisyysalueita ja pelastusalueita

Ulla Onkamo

Kysymys Olen huomannut, että hyvinvointialueista saatetaan puhua tai kirjoittaa pelkästään alueina. Jos hyvinvointialue-sanan haluaa lyhentää, onko parempi käyttää sanaa alue vai lyhennettä HVA? Vastaus Ymmärrettävyyden näkökulmasta kaikkein selkeintä on käyttää...

Hallinnon nimet

Kymenlaakson hyvinvointialueen kyltti vanhan kivirakennuksen edessä pihamaalla.

Deepfake eli syväväärennös

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Suomessakin joudumme yhä enemmän varautumaan vaikeasti tunnistettaviin deepfake-väärennöksiin, joita tehdään tekoälyn monimutkaisten algoritmien avulla. Niistä on käytetty suomennoksia syväväärennös ja syväväärennetty. Tuntuu kuitenkin, että suomennos ei kuvaile asiaa riittävästi....

Uudissanat

Raidalliseen takkiin pukeutunut ihminen katsoo puhelintaan kadulla. Kuva on otettu ihmisen vierestä niin, ettei hänen kasvojaan näy.