Kirjoittaja, joka ottaa kantaa tasa-arvoasioihin, voi joutua toteamaan tulleensa leimatuksi jonninjoutavuuksiin takertuvaksi tosikoksi. Kyseistä ikävää ihmistä voisi kielimuodin mukaisesti luonnehtia trendikkäämminkin, esimerkiksi ihan mummoksi ’ihan tyhmäksi’. Ja jos haluaisi tarkentaa, mikä tyypissä erityisesti risoo, voisi ilmauksella mummoasenne ’takapajuinen asenne, huono asenne’ tarkentaa näkemystään. Tällaisessa mummon ja mummoasenteen käytössä perusmerkitykseltään vanhaa naista tarkoittava mummo on muuttunut solvaavaksi.
Asenteet elävät myös paikannimissä. Vuonna 2003 pääkaupunkilaisista kouluista kerätystä slangiasuisten paikannimien aineistosta löytyy Mummokalliot, jotka ovat Lauttasaaren sillan tienoolla sijaitsevien palvelutalojen lähikalliot. Onkohan arjessaan apua tarvitsevaksi helpompi mieltää vanha nainen kuin vanha mies? Jos ilmauksen mummokuume ’vaihdevuodet’ kertomaan on uskomista, kannattaa palvelutalojen ainakin pikimmiten alkaa laajentaa tilojaan: mummokuumeen välittämän käsityksen mukaan naiset ovat vanhuksia yli kolmanneksen elämästään. Ruskeasuolla sijaitseva rullalautailupaikka puolestaan tunnetaan nuorison keskuudessa nimellä Mummokurvi. Paikan nimi motivoituu siitä, että vanhat ihmiset välillä valittavat siellä rullalautailusta. Mummokurvissa tyytymätöntä vanhusta edustaa kuitenkin ainoastaan iäkäs nainen.
Mummosukkahousuista muinaiseen mummonsuomeen
Jokseenkin asenteelliseen valoon vanhat naiset asettaa myös monikäyttöinen mummotyyli ’kartettava tyyli, kehittymätön tyyli’, jota voi käyttää esimerkiksi tarkoitettaessa amatöörimaista uimatekniikkaa (Mummotyyli jäi altaaseen) tai muotitiedotonta pukeutumista (Mummotyyli ei oikein sovi sinulle). Vaatetuksen saralla mummoille onkin yksilöity oma asuste: mummosukkahousut. Tyypillisesti ne mielletään paksuiksi ja ihonvärisiksi, monesti myös epäesteettisiksi tai muuten vain kulahtaneiksi.
Jälkijättöiseen valoon iäkkäät naiset asettaa mummonmarkkakin. Suomen siirtyminen uuteen rahayksikköön, euroon, tuotti monelle hankaluuksia hintojen hahmottamisessa; helpompaa oli laskea hinnat mummonmarkkoina. Vaikka mummonmarkasta viriää helposti leikillisen nostalginen tunnelma, on sen rinnalla syytä miettiä myös, miksi juuri vanhat naiset ilmentävät niitä, jotka eivät vielä vuosiakaan valuutan vaihtumisen jälkeen ole sisäistäneet muutosta. Leikittelyssäkin itää joskus ivan siemen.
Hieman hitaaksi hoksaamaan voi tulkita myös vanhan naisen käsitteessä Pihtiputaan mummo, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee tiedotusvälineiden tavalliseksi käyttäjäksi, jota pidetään esimerkiksi uutistekstien ymmärrettävyyden mittarina. Silloin kun pihtiputaalainen vanha nainenkin oivaltaa, mistä on kysymys, tekevät niin toisetkin. Pihtiputaan mummon kanssa lienee siis varminta viestiä vanhanaikaisella mummonsuomella, jossa eivät vilahtele palkkarambot, vegaaniseksuaalit, mopsijuonteet, äijäkulttuuri tai muukaan kuumin hotti. Pihtiputaalla tosin nimikkomummon merkitys nähdään toisin. Muutaman vuoden välein valittavan Pihtiputaan edustusmummon ominaisuuksiin tulee kuulua viljalti viisautta, sillä toimenkuvaan kuuluu neuvojen antaminen niin lähipiirille kuin mediallekin.
Meneekö ylämummoon vai upotanko alamummoon?
Vastakarvaan tulkitseminen taidetaan onneksi muuallakin kuin Pihtiputaalla. Ylämummo ja sen vanavedessä tullut alamummo eivät tarkoita vanhan naisen ruumiinkohtia, vaan jääkiekkomaalin ylä- ja alanurkkia (ylämummo värähteli ’maali tehtiin ylänurkkaan, ja maalin verkko heilui’). Ylämummoon osuminen on maalin tekevälle joukkueelle ilon aihe, ja ylämummon merkitys on laajentunut maalinteosta mihin tahansa onnistumiseen. Kun asiat sujuvat, voi niiden todeta menevän ylämummoon.
Monelle ylämummo on tuttu Suomen jääkiekkojoukkueen johtajan Timo Jutilan puheenparresta, mutta Heikki Paunosen slangisanakirja tuntee jääkiekko- tai salibandymaalin yläkulmaa tarkoittavan mummon vintin (Ootsä nähny mun lämäriä mummon vintille); Paunosen mukaan ilmaus olisi tunnettu 1990-luvulta lähtien. Internettiedon perusteella ylämummon juuret liittyvät saunomiseen: maalin ylänurkkaa tarkoittavan ylämummon lähtökohdaksi ehdotetaan ilmausta mummonurkat. Ne ovat haalenneen kiukaan kiviladelman kulmat, joista saa löylyt silloinkin, kun keskimmäiset kivet ovat jäähtyneet. Nythän mummot näyttäytyvät neuvokkaina loihtiessaan löylyt kiukaasta, jota joku pitäisi viileänä kylpemiseen!
Mummoilua
Onneksi monenkirjavan mummotehtailun kaikkien luomusten merkitys ei tyhjene väheksyntään. Merkitykseltään myönteinen on esimerkiksi mummonmökki ’vanha ja kodikas mökki’. Myös joissakin sävyltään myönteisissä ilmauksissa feminiinisyys on yleispätevää (geneeristä): mummoilu tarkoittaa isovanhempana toimimista yleensä, ja mummola on monesti myös isoisän koti. Huomionarvoista mummoilussa ja mummolassa on kuitenkin, että niiden merkitys motivoituu lapsenlapsen olemassaolosta – onkohan sattumaa, että tällainen yleispätevä feminiinisyys osuu juuri hoivan ja perheen piiriin?
Kirjoittaja työskenteli harjoittelijana Kielitoimistossa syksyllä 2007.
Kirjallisuutta
Heikki Paunonen 2000: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. WSOY. Helsinki.
Lari Kotilainen ja Annukka Varteva 2006: Mummonsuomi laajakaistalla. WSOY. Helsinki.
Riitta Eronen 2007: Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen. Otava. Helsinki.
http://kaino.kotus.fi/www/koulukeruu/aakkos/m.html
http://www.pihtipudas.fi/mummo/
http://annablogit.fi/naisetpuhuvat/?p=135