Todennäköisesti hollantilaisen Claes Jansz. van der Willigenin 1600-luvulla tekemä maalaus Troijan palosta. Kuva: Kirsi Halkola. Kansallisgalleria. Sinebrychoffin taidemuseo.
Kysymys
Kuluneen vuoden aikana on kieltä taitamatonkin ollut erottavinaan television sotauutisissa ukrainalaisten ja venäläisten puheesta tutulta kuulostavan sanan ”vaino”. Onko kyseessä tosiaan sama sana kuin suomen vaino?
Vastaus
Sanoilla lienee yhteys toisiinsa. Suomen vaino-sanan on arveltu olevan vanha laina venäjästä. Nykyvenäjän vojná (вoйна́) tarkoittaa sotaa. Sanassa on paino jälkimmäisellä tavulla, ja silloin ensimmäisen tavun -o- lausutaan a:na. Käytännössä sana kuulostaa siis melko samalta kuin suomen vaino. Ukraina ja venäjä ovat läheistä sukua toisilleen, ja sanan vastine esiintyy myös ukrainassa.
Suomen vanhassa kirjakielessä vaino-sanaa on käytetty jo Mikael Agricolan teksteistä lähtien. Myös ahdistamista tarkoittava verbi vainota on ollut jo tuolloin käytössä.
Katso myös
Suomen etymologinen sanakirja: vaino(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kielitoimiston sanakirja: vaino(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)