Kielenkäyttöä koskevia suosituksia käsiteltäessä on usein murteiden edustuksella olennainen merkitys. On otettava huomioon eri ilmaustyyppien esiintymisalueet, mutta sekään ei yksin riitä. Myös tieto eri tyyppien yleisyyssuhteista on tärkeä. Seuraavassa tarkastelen tältä kannalta tyyppejä alkaa tehdä ja alkaa tekemään, ottaen lisäksi mukaan myös ruveta tekemään -tyypin, joka synonyymisena ilmauksena kilpailee elintilasta edellisten kanssa. Tyyppeihin alkaa tai ruveta tekemään sisällytän myös murteittain esiintyvät tyypit alkaa tai ruveta tekeen.

Tämäntapainen yleisyyssuhteiden tutkiminen on tullut mahdolliseksi Lauseopin arkiston työn edettyä nykyiseen vaiheeseensa. Aineistonani oli 49 pitäjänaineistoa, joista kukin vastaa suunnilleen yhden tunnin pituista äänitettä. Nämä aineistot jakautuvat eri murrealueiden kesken suhteellisen tasaisesti: lounaismurteet 7 pitäjänaineistoa, lounaiset siirtymämurteet 4, hämäläismurteet 10, etelä-, keski- ja pohjoispohjalaiset murteet 8, Peräpohjolan murteet 3 (syy tämän ryhmän käsittelyyn erillisenä käy ilmi seuraavasta), savolaismurteet 8, kaakkoismurteet 9.

Aineistosta tulostettiin edellä mainittujen tyyppien kaikki esiintymät Lauseopin arkiston hakuohjelmiston avulla. Tulos käy ilmi oheisesta taulukosta. Siitä voidaan lukea seuraavat seikat: 1) Tyyppi ruveta tekemään on useimmilla murrealueilla näistä tyypeistä yleisin ja yhteen laskettuna hyvin paljon yleisempi kuin kyseessä olevat alkaa-verbin käyttötavat. 2) Tyyppi alkaa tehdä näyttää olevan lounais-, siirtymä- ja hämäläismurteissa harvinainen, mikä oli odotuksenmukaistakin. Itämurteissa se on suhteellisen yleinen, vaikka niissäkin harvinaisempi kuin ruveta tekemään. 3) Vaikka tyyppi alkaa tekemään on tunnettu aika laajalti länsimurteissa, niin sen käyttö näyttää niissäkin olevan vähäistä. Vain Peräpohjolan aineistossa (Salla, Kemi, Sodankylä) se oli suhteellisen yleinen, kun sen sijaan otoksessani oli muualta yhteensä vain kaksi esiintymää (yksi Rauman maalaiskunnasta, yksi Merikarvialta). – Vielä seikka, joka ei käy ilmi taulukosta: pitäjänaineistojeni joukossa ei ollut ainoatakaan, jossa ei olisi esiintynyt mitään käsiteltävistä tyypeistä; alkamisesta puhutaan usein, mikä helpottaa yleisyyssuhteiden tutkimista.

Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään esiintyminen Lauseopin arkiston 49 pitäjänaineistossa.

Murrealue
alkaa tehdä
alkaa tekemään
ruveta tekemään
Yht.
Lounaismurteet (7)¹
-
1
59
60
Lounaiset siirtymämurteet (4)
-
1
38
39
Hämäläismurteet (10)
4
-
90
94
Etelä-, keski- ja pohjoispohj. murteet (8)
16
-
114
130
Peräpohj. murteet (3)
2
23
12
37
Savolaismurteet (8)
28
-
61
89
Kaakkoismurteet (9)
32
-
51
83
Yhteensä (49)
82
25
425
532

¹ Käsiteltyjen pitäjänaineistojen määrä sulkeissa.

Edellä esitetyn perusteella näyttäisi siltä, ettei alkaa tekemään -tyypin yleisyys puhekielessä ehkä kauttaaltaan pohjaudu välittömästi murteiden kantaan. Luullakseni monet syystä tai toisesta karttavat puheessaan ruveta-verbiä, johon näyttää tarttuneen jonkinlainen liiallisen arkisuuden, murteellisuuden, ehkä rumuudenkin leima. Käytetään mieluummin alkaa-verbiä, mutta tutun ja yleisen ruveta-verbin rektio pyrkii kuitenkin esille. Tämä kuuluu sellaisiin kielipsykologian ilmiöihin, joista on vaikea esittää muuta kuin arveluja.

Olisiko kielenkäytön suositusta syytä muuttaa sillä tavoin, että myös tyyppi alkaa tekemään olisi katsottava yleiskielessä hyväksyttäväksi? Tässä esittämäni selvitys ei tue tällaista suosituksen muuttamista. Yleiskielen tyyppejä ovat siis edelleen alkaa tehdä ja ruveta tekemään.