Teko-alkuisia yhdyssanoja on enemmän kuin keino-alkuisia. Kuva: Riitta Weijola. Vastavalo.
Kysymys
Miksi suomeen näyttää vakiintuneen tekoäly-sana keinoälyn sijaan? Puhutaanhan esimerkiksi keinosiemennyksestä eikä tekosiemennyksestä, keinomunuaisesta eikä tekomunuaisesta ja niin edelleen.
Vastaus
Kun tutkailee eri medioista sanojen tekoäly ja keinoäly esiintymiä, käy pian ilmi, että suomessa käytetään kyllä molempia sanoja rinnakkain, mutta esiintymistiheydessä on eroa. Nyky-yleiskielen keskeistä sanastoa kokoavassa Kielitoimiston sanakirjassa on hakusanana vain tekoäly. Se vaikuttaa muutenkin olevan ilmauksista vakiintuneempi – ja mahdollisesti myös hivenen vanhempi. Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) kartutettavaan Nykysuomen sanatietokantaan tekoäly-sana on lisätty jo vuonna 1980. Keinoälykin näkyy olevan saman vuosikymmenen tulokkaita: sanatietokannassa sen varhaisin osuma on vuodelta 1985.
Tekoäly ja keinoäly on siis noihin aikoihin käännetty englannin termistä artificial intelligence. Vastineita voi pitää kielen näkökulmasta onnistuneina: ne tavoittavat saman merkityksen, mutta ovat alkuperäiskielistä termiä tiiviimpiä ja siksi varsin käytännöllisiä. Tekoäly on mukana jo Suomen kielen perussanakirjassa, jonka Kotus julkaisi vuosina 1990–94. Perussanakirjaan puolestaan pohjautuu nykyinen Kielitoimiston sanakirja.
Kielitoimiston sanakirjassa on selitetty teko- ja keino-määritteiden merkityseroa näin:
- teko sellaisten keinotekoisten laitteiden, rakenteiden, esineiden, aineiden tms. nimityksissä, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan ja myös ulkonäöltään melko tarkasti esikuvaansa (tekohammas, tekokukka, tekonahka); vrt. keino-.
- keino alkuosana eräissä toimintaa ilmaisevissa yhdyssanoissa (keinokastelu) ja sellaisten laitteiden nimityksissä, jotka jäljittelevät jotakin toimintaa mutta eivät vastaa ulkonäöltään kovin tarkasti esikuvaansa (keinopää, keinomunuainen): ei-luonnollinen, keinotekoinen; muulloin tavallisesti paremmin: teko-.
Monet teko- ja keino-määriteosien avulla luodut yhdyssanat lankeavat varmasti johonkin sanakirjassa esitettyjen selitteiden välimaastoon. Miten ulkonäön vastaavuutta voitaisiin edes arvioida puhuttaessa ei-aineellisista kohteista, kuten juuri äly tai vaikkapa hengitys? Kumpaankin on silti vakiintunut alkuosaksi keinon sijaan teko- (tekoäly, tekohengitys).
Vakiintumiseen on saattanut vaikuttaa keino-artikkelissakin mainittu kielenhuollon suositus ”muulloin tavallisesti paremmin: teko-”. Ehkä epäselvässä tilanteessa on ikään kuin pelattu varman päälle ja valittu vaihtoehdoista se, joka todennäköisemmin on suosituksen mukainen. Luultavampaa kuitenkin on, että tekoäly-sanaan on päädytty yksinkertaisesti siksi, että teko- on keino-alkua tavallisempi. Myös Kielitoimiston sanakirjassa on teko-alkuisia hakusanoja selvästi enemmän kuin keino-alkuisia.
Katso myös
Kielitoimiston sanakirja: tekoäly(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Henri Satokangas: Tekoäly vai AI? (Kielikello 15.8.2024)