Siirry sisältöön

yleiskieli

Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa

Henri Satokangas

Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.

Tunteet ja asenteet

Pitkiä penkkirivejä kuvattuna takaapäin. Penkeillä istuu kymmeniä ihmisiä, joilla on erivärisiä sateenvarjoja.

Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä

Riitta Korhonen

Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.

Yleiskieli ja puhekieli

Värikkäitä palapelin paloja ja kahden ihmisen kädet, jotka sovittelevat paloja yhteen.

Erissä maailmoissa
voiko eri-sana taipua?

Reeta Östberg

Yleiskielessä sana eri esiintyy substantiivin edellä eikä sitä taivuteta (esimerkiksi eri syistä). Sanaa käytetään kuitenkin myös suositusten vastaisesti (merkitys on eri, erillä tavalla).

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Muistikirja, johon on kirjoitettu "vaikka vaikuttava aine olisi eri?", "erillä tavoin onnellinen" ja "otsikon fontti on eri kuin". Kuvan alareunassa on kynää pitelevä käsi.

Ymmärrettävää kieltä erilaisille lukijoille

Leealaura Leskelä, Arto Mustajoki, Aino Piehl

Selkokielellä ja selkeällä kielellä on paljon yhteistä – jopa niin paljon, että ne joskus sekoitetaan toisiinsa. Nimitykset viittaavat kuitenkin eri kielimuotoihin. ​

Selkeä kieli ja selkokieli

Kynää pitelevä käsi ja Kelan lomake, jolla ilmoitetaan Suomeen muutosta.

Kielen asema puntarissa

Sari Maamies

Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …

Toimitukselta

Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?

Yleiskieli ja puhekieli

Valkoinen bichon frisé -rotuinen koira.

Sanitaatiosta suomeksi

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Voiko vierassanaa sanitaatio käyttää suomenkielisissä teksteissä? Pitäisikö se ilmaista jotenkin ”suomalaisemmin”? Vastaus Kaikkia vierasperäisiä …

Lainasanat

Kaivon kansi kadulla, päällä pari syksyistä lehteä. Kannessa Helsingin vaakuna ja teksti "Helsingin Vesi – Helsingfors Vatten".

”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?

Yleiskieli ja puhekieli

Talvinen maisema hämärän laskeutuessa.

Vuosi-sanan virallinen määritelmä?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Mikä on vuosi-sanan virallinen määritelmä suomen kielessä? Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin otsikko on ”Tutkijat …

Merkitys

Yliopiston almanakka vuodeksi 2021 pöydällä, taustalla nojatuoli ja taulu.

Mustikalla ja rokotuksella
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.

Yleiskieli ja puhekieli