Siirry sisältöön

yhdyssanat

Monimuotoiset yhdyssanat

Riitta Eronen

Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus Yhdyssanoista herättävät usein hämmennystä adjektiivialkuiset eli sellaiset kuin vaikkapa nuoripari, isoäiti ja …

Yhteen vai erilleen

Olisivatko verottomat talletukset riskisiä? Johdokset usein edullisempia kuin yhdyssanat

Terho Itkonen

Suomi suosii yhdyssanoja; voi sanoa, että se on tyypillinen yhdyssanakieli. Sekä Nykysuomen sanakirjan että Suomen …

Sananvalinta

Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä

Eeva Maria Närhi

Iso alkukirjain on erisnimen merkki. Päänvaivaa ja erehdyksiä tuntuu tulevan varmoillekin kirjoittajille, kun kyseessä on …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Maratonsanat vainoavat toimittajaa – ja lukijaa

Hannu Paronen

Kun toimittaja istuu näyttöpäätteen ääreen, alkaa armoton taistelu. Vihollinen on virkakieli, sen pitkät ja kaavamaiset …

Erikoisalojen sanat

Yhdysadjektiivit

Marja Lehtinen

Perussanakirjan kanta ns. yhdysadjektiiveihin on jokseenkin sama kuin aiemman kielenhuollon. Asiaa käsiteltiin suomen kielen lautakunnassa …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Täpötäysi ja patajuoppo

Tuomo Tuomi

Sanat kiinnostavat ihmisiä. Erityisesti niiden alkuperä tai perimmäinen mieli ovat usein kyselyjen kohteena. Tuttavani ahdisti …

Artikkeli

Yhdyssanojen merkitysoppia

Alpo Räisänen

Yleistajuinen kirjoittaminen kielitieteen asioista on usein hankalaa, koska esitys vaatisi yleensä vastaanottajiltakin melkoisesti pohjatietoja. Nyt …

Artikkeli

Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista

Matti Punttila

Taistelu lukijoiden ja kuulijoiden huomiosta on kovaa. Tilanne on hiukan samantapainen kuin monissa nykyisissä koululuokissa: …

Yhteen vai erilleen

Kolmivuotias ja nelimetrinen

Anneli Räikkälä

Sanotaanko kolmevuotias vai kolmivuotias, neljämetrinen vai nelimetrinen, seitsemänkiloinen vai seitsenkiloinen, kymmenenkertainen vai kymmenkertainen? Tästä asiasta …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Omantunnon kysymys

Raija Lehtinen

Osa suomalaisista poimii mustiaherukoita ja maustaa ruokansa mustallapippurilla, osa sen sijaan poimii mieluummin mustaherukoita ja käyttää mustapippuria. Samoin toiset meistä viettävät pitkääperjantaita, toiset pitkäperjantaita. Monien yhdyssubstantiivien – esimerkiksi äskeisten – adjektiivialkuosaa voidaan taivuttaa tai olla taivuttamatta. Toisaalta suomen kielessä on sellaisia adjektiivialkuisia substantiiveja, joiden alkuosa on kiistatta vain toista, taipuvaa tai taipumatonta, tyyppiä.

Artikkeli