tyyli
Kieli paljastaa. Kielenkäyttömme kuvastaa koko meidän henkistä olemustamme
Matti Sadeniemi
Kieli ei ole itsetarkoitus, se on ensi sijassa väline. Sen avulla ihminen tekee itsensä ymmärretyksi. …
Artikkeli
Radiokielen muutos: tiukasta väljään
Eero Saarenheimo
Radio on koko historiansa ajan ollut niin läheinen perheenjäsen, että sen käytöksestä on huomauteltu niin kuin perhepiirissä ainakin. Tavallista on ollut puuttua radion kielenkäyttöön. Tunnettu radiomies professori Eero Saarenheimo esittelee seuraavassa Ruotsin radion sanankäytön kehitystä käsitelleen väitöskirjan. Samalla hän esittää myös omia näkemyksiään radiossa puhuttavan suomen luonteenpiirteistä.
Artikkeli
Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista
Liisa Tiittula
Välittävätkö lehdet ”puhdasta” tietoa vai värittävätkö ne uutisia? Voiko sananvalinnalla vaikuttaa lukijan ajatusten suuntaan? Helsingin kauppakorkeakoulun kielten laitoksen johtaja filosofian lisensiaatti Liisa Tiittula käsittelee tässä artikkelissa niitä keinoja, joilla suomalainen sanomalehdistö vaikuttaa lukijan tajuntaan. Artikkeli pohjautuu esitelmään, jonka kirjoittaja piti 21.10.1988 Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämänä syysteemapäivänä ”Sanomalehtijournalismin muodot ja tyylit”.
Artikkeli
Hämäläisiä häiriköitä kirjakielessä
Esko Koivusalo
Monet suomen kirjakielen käytänteet ovat syntyneet siten, että useista valinnaisista murrevarianteista on yksi hyväksytty kirjakieleen, …
Artikkeli
Erikoiskielen tekstistä
Elisa Stenvall
Erikoiskieltä, varsinkin erikoiskielen tekstiä on käsitelty melko vähän ruotsalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Tätä puutetta korjaa Britt-Louise …
Julkaisuja
Kertolaskua takaperin
Anneli Räikkälä
Asioita vertailtaessa näkyy usein käytettävän seuraavanlaista ilmaustapaa. Valaistuksen määrä vaihtelee siten, että vuoden pimeimpänä aikana …
Artikkeli
Voiko eturivin korkeushyppääjiin lukeutua?¹
Esko Koivusalo
”N.N. lukeutui 1920-luvulla eturivin korkeushyppääjiin.” Mitä sanoo korva, tuo tunnetusti puhelias elin? Onko lukeutua tässä …
Artikkeli
Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi
Pirjo Rantalainen
Käsitykset siitä, mitä kielentarkistus on, vaihtelevat laidasta laitaan: joku olettaa sen olevan vain pilkkujen lisäämistä, toinen ymmärrettävyyden tarkistamista, kolmas jopa tekstin toimittamista epämääräisestä aineistosta. Kielitoimiston kielentarkistus- ja koulutustehtävissä työskennellyt Pirjo Rantalainen käsittelee seuraavassa kielentarkistuksen esiin nostamia kysymyksiä erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia kielentaitoja paikkaamaan kielentarkistusta tarvitaan
Artikkeli
Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”
Pirjo Rantalainen
Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …
Artikkeli
Englanti Ruotsissa – toinen kotimainen kieli
Riitta Eronen
Miten Ruotsissa suhtaudutaan englannin kielen vaikutukseen? Asiaa pohdittiin 1985 konferenssissa, jonka esitelmät julkaistiin Ruotsin kielenhuoltolehdessä …
Artikkeli