tyyli
Radiokielen muutos: tiukasta väljään
Eero Saarenheimo
Radio on koko historiansa ajan ollut niin läheinen perheenjäsen, että sen käytöksestä on huomauteltu niin kuin perhepiirissä ainakin. Tavallista on ollut puuttua radion kielenkäyttöön. Tunnettu radiomies professori Eero Saarenheimo esittelee seuraavassa Ruotsin radion sanankäytön kehitystä käsitelleen väitöskirjan. Samalla hän esittää myös omia näkemyksiään radiossa puhuttavan suomen luonteenpiirteistä.
Artikkeli
Mitä tehdä kuluneille kielikuville?
Matti Sadeniemi
Kieli on niin kuin yleensä sosiaaliset ilmiöt alttiina muodin vaihteluille: jokin sanonta tulee yhtäkkiä suosioon, …
Artikkeli
Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista
Liisa Tiittula
Välittävätkö lehdet ”puhdasta” tietoa vai värittävätkö ne uutisia? Voiko sananvalinnalla vaikuttaa lukijan ajatusten suuntaan? Helsingin kauppakorkeakoulun kielten laitoksen johtaja filosofian lisensiaatti Liisa Tiittula käsittelee tässä artikkelissa niitä keinoja, joilla suomalainen sanomalehdistö vaikuttaa lukijan tajuntaan. Artikkeli pohjautuu esitelmään, jonka kirjoittaja piti 21.10.1988 Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämänä syysteemapäivänä ”Sanomalehtijournalismin muodot ja tyylit”.
Artikkeli
Talo, joka ei röyhtäile
Irma Nissinen
Köyhtyykö kieli, on kysymys, joka usein esitetään suomen kielen kanssa työkseen puuhastelevalle. Kysymykseen voi antaa …
Artikkeli
Runo ja aika
Matti Sadeniemi
Juhana Cajanuksen v. 1683 painettu kuuluisa virsi alkaa näin, oikeinkirjoitus vain nykyaikaistettuna: Etkös ole, ihmisparka, …
Artikkeli
Erikoiskielen tekstistä
Elisa Stenvall
Erikoiskieltä, varsinkin erikoiskielen tekstiä on käsitelty melko vähän ruotsalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Tätä puutetta korjaa Britt-Louise …
Julkaisuja
Hämäläisiä häiriköitä kirjakielessä
Esko Koivusalo
Monet suomen kirjakielen käytänteet ovat syntyneet siten, että useista valinnaisista murrevarianteista on yksi hyväksytty kirjakieleen, …
Artikkeli
Onko äidinkieli kauppatavaraa?
Lauri Seppänen
Kielessä käytetään kuvailmauksia ja vierailta aloilta lainattuja sanoja tavan takaa. Usein ne rikastavat ja selkeyttävät mutta toisinaan hämärtävät esitettävää asiaa. Haitallisesta lainattujen ilmausten käytöstä, ”kieliverhosta”, kirjoittaa humanistin hätähuudon Tampereen yliopiston germaanisen filologian professori Lauri Seppänen.¹
Muiden kielten vaikutus
Voiko eturivin korkeushyppääjiin lukeutua?¹
Esko Koivusalo
”N.N. lukeutui 1920-luvulla eturivin korkeushyppääjiin.” Mitä sanoo korva, tuo tunnetusti puhelias elin? Onko lukeutua tässä …
Artikkeli
Myi vai möi?
Anneli Räikkälä
Neste möi kaksi laivaa ja ostaa akkutehtaan. Pitkään pyörinyt huhumylly pysähtyi vasta Rauma-Repolan syliin. Suku …
Artikkeli