Siirry sisältöön

termit

Buutsit ja pieksut – vaatetussanojen rinnakkaiseloa sanakirjassa

Minna Haapanen

Monet tietävät, mitä tarkoittavat muotilehtien parkat ja pillifarkut sekä laulun simmarit, sammarit, kummarit ja pipo. …

Sanakirjat ja sanastot

Valtioneuvostosanasto

Matti Räsänen

Valtioneuvoston kanslian julkaisema Valtioneuvostosanasto on monikielinen teos, jonka viime vuonna (2004) ilmestynyt uusi laitos kokoaa …

Julkaisuja

Puheenjohtajakausi vai puheenjohtajuuskausi?

Aino Piehl

Suomi on EU:n puheenjohtajavaltio taas vuoden 2006 viimeisellä puoliskolla. Tästä jaksosta on käytössä kaksikin sanaa, …

Kysyttyä

Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa

Jari Lyytimäki

Ympäristötieteet tuottavat muiden tieteenalojen lailla uusia termejä, joista osa liukuu yleiskielen sanastoon. Jotkin näistä sanoista rikastavat kieltä. Tätä pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija.

Erikoisalojen sanat

Sosiaali- ja terveysalan hyvinvointikieltä

Pirjo Hiidenmaa, Matti Rimpelä

Stakes eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on monen erikoiskielen sulatusuuni. Näin toteaa keskuksen tutkija, ylilääkäri Matti Rimpelä, joka lukuisten tutkimusaiheidensa lisäksi on kiinnostunut kielestä.

Kieli ja työelämä

Körpäkän jäljillä

Kirsti Aapala

Kielitoimistosta on kysytty, mitä tarkoittaa Suomea matkatessa vastaan tullut ruokasana körpäkkä. Onko se uusi vai …

Kysyttyä

Työelämän termejä

Leija Arvassalo, Inkaliisa Vihonen

Työmarkkinoiden liikkeitä joutuu jokainen työssäkäyvä seuraamaan, halusipa tai ei. Valitettavan usein työelämän termit, kuten keskitetty …

Julkaisuja

Kirjallisuuden sana- ja lukukirja

Riitta Eronen

Vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja on meillä ensimmäinen laatuaan, sillä alan aiemmat suomenkieliset termistöt ovat olleet lähinnä suppeita sanastoja. Laajempi, käsikirjan tyyppinen Otavan kirjallisuustieto (1990) taas keskittyy pääasiassa kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa.

Julkaisuja

Merenkulkusanasto kummastuttaa

Riitta Eronen, Sami Takala

Kysymys: Ruotsiin menevän laivan voi ilmaista joko proprilla Ruotsin-laiva tai appellatiivilla ruotsinlaiva. Ruotsin-laiva tarkoittanee mitä …

Kysyttyä

Säännöt ohjaavat ristikon laatijaa

Riitta Hyvärinen

Voisi luulla, että ristikon laadinta on helppoa hommaa: riittää, että muistaa tea istat ja atik ismailit. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Hyvä ristikon laatija välttää fakkisanoja sekä tekaistuja sanoja ja ottaa huomioon visuaaliset asiat.

Kieli ja työelämä