termit
Taloutta vai ekonomiaa? Talouden kielestä kustantajan näkökulmasta
Inkaliisa Vihonen
Erikoisalojen sanasto ei kuulu vain asiantuntijoille, vaan esimerkiksi talouselämän kieli koskettaa kaikkia. Alan sanastoa selittävä Taloussanasto on monelle Kielikellonkin lukijalle tuttu, ja nyt on tilaisuus tutustua myös tekijään, Laila Riekkiseen.
Kieli ja työelämä
Valtioneuvostosanasto
Matti Räsänen
Valtioneuvoston kanslian julkaisema Valtioneuvostosanasto on monikielinen teos, jonka viime vuonna (2004) ilmestynyt uusi laitos kokoaa …
Julkaisuja
Buutsit ja pieksut – vaatetussanojen rinnakkaiseloa sanakirjassa
Minna Haapanen
Monet tietävät, mitä tarkoittavat muotilehtien parkat ja pillifarkut sekä laulun simmarit, sammarit, kummarit ja pipo. …
Sanakirjat ja sanastot
Puheenjohtajakausi vai puheenjohtajuuskausi?
Aino Piehl
Suomi on EU:n puheenjohtajavaltio taas vuoden 2006 viimeisellä puoliskolla. Tästä jaksosta on käytössä kaksikin sanaa, …
Kysyttyä
Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa
Jari Lyytimäki
Ympäristötieteet tuottavat muiden tieteenalojen lailla uusia termejä, joista osa liukuu yleiskielen sanastoon. Jotkin näistä sanoista rikastavat kieltä. Tätä pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija.
Erikoisalojen sanat
Sosiaali- ja terveysalan hyvinvointikieltä
Pirjo Hiidenmaa, Matti Rimpelä
Stakes eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on monen erikoiskielen sulatusuuni. Näin toteaa keskuksen tutkija, ylilääkäri Matti Rimpelä, joka lukuisten tutkimusaiheidensa lisäksi on kiinnostunut kielestä.
Kieli ja työelämä
Körpäkän jäljillä
Kirsti Aapala
Kielitoimistosta on kysytty, mitä tarkoittaa Suomea matkatessa vastaan tullut ruokasana körpäkkä. Onko se uusi vai …
Kysyttyä
Työelämän termejä
Leija Arvassalo, Inkaliisa Vihonen
Työmarkkinoiden liikkeitä joutuu jokainen työssäkäyvä seuraamaan, halusipa tai ei. Valitettavan usein työelämän termit, kuten keskitetty …
Julkaisuja
Kirjallisuuden sana- ja lukukirja
Riitta Eronen
Vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja on meillä ensimmäinen laatuaan, sillä alan aiemmat suomenkieliset termistöt ovat olleet lähinnä suppeita sanastoja. Laajempi, käsikirjan tyyppinen Otavan kirjallisuustieto (1990) taas keskittyy pääasiassa kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa.
Julkaisuja
Säännöt ohjaavat ristikon laatijaa
Riitta Hyvärinen
Voisi luulla, että ristikon laadinta on helppoa hommaa: riittää, että muistaa tea istat ja atik ismailit. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Hyvä ristikon laatija välttää fakkisanoja sekä tekaistuja sanoja ja ottaa huomioon visuaaliset asiat.
Kieli ja työelämä