taivutus
Kenpä Sutta pelkäisi? Sukunimien taivutus
Eeva Maria Närhi
Miten taivutetaan sukunimeä Hohti? Entä nimiä Rautto ja Peitsi? Taivutetaanko niitä lainkaan? Tällaiset kysymykset tulevat …
Henkilönnimet
Taipuuko titteli?
Anneli Räikkälä
Vuonna 1979 Kielikellossa 2 käsiteltiin henkilönnimen edessä olevan määritteen, ammatti- tai arvonimen (”tittelin”), taivuttamista. Taipumisen ja taipumattomuuden periaate ei näytä kielen rakenteessa olevan kovin vahva, koska asiaa usein kysytään kielitoimistosta. Korva ei siis aina toimi. Seuraavassa kerrataan tittelin taipumisen pääperiaatteet.
Taivutus ja johtaminen
Riiassa asuu riikalaisia
Saara Welin
Baltian kaupungeista on Latvian pääkaupunki Riika tuottanut viime aikoina suomalaisille yllättäviä kielivaikeuksia. On pidettävä mielessä, …
Taivutus ja johtaminen
Asutusnimien taivutusohjeet
Ritva Liisa Pitkänen
Suomessa jotkut paikannimet taipuvat sisä- ja jotkut taas ulkopaikallissijoissa. Sanotaan Alastarolla mutta Ylistarossa, Laviassa mutta …
Artikkeli
Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?
Esko Koivusalo
Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …
Taivutus ja johtaminen
Miten virolaisia sukunimiä taivutetaan suomen kielessä?
Saara Welin
Nykyisessä tiedonvälityksessä vilahtelevat tuhkatiheään monien virolaisten henkilöiden nimet. Yllättävää kyllä, kieltemme samankaltaisuus ei helpotakaan niiden …
Artikkeli
”Syönneen hyvä, säästänneen parein”
Matti Vilppula
Kansankielessä käytetään paikoin verbinmuotoja saannut, syönnyt, sanonnut. Tämän muototyypin taustasta kirjoittaa Suomen murteiden sanakirjan toimitussihteeri filosofian lisensiaatti Matti Vilppula, joka itsekin on kotoisin tämän tyypin esiintymäalueelta.
Artikkeli
Älä paru, älä kiru!
Riitta Eronen
Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että …
Taivutus ja johtaminen
Kahvee, kahve, filee ja psyyke. Sekaantuvia taivutustyyppejä
Klaus Laalo
Eräiden e-loppuisten sanojen taivutuksessa esiintyy epätavallista vaihtelua. Filosofian tohtori Klaus Laalo käsittelee tässä kirjoituksessa yleiskielen kahvisanan vaihtelua murteissa sekä sanojen filee ja psyyke taivutusta.
Artikkeli
Saako olla viintä? Eräitä sanantaivutuksen poikkeamia
Maija Länsimäki
Alkoholipitoisen rypälejuoman nimitys viini taipuu yksinkertaisella tavalla: viinin, (lasillinen) viiniä, (erilaisia) viinejä jne. Jo ainakin 1970-luvun alussa saattoi kuitenkin kuulla ja nähdä poikkeuksellisen partitiivimuodon ”viintä”. Alkuaan ”viintä” on ollut jonkinlaista leikkipuhetta, kielenkäyttäjän sukkeluus. Se ei kuitenkaan tilapäismuodosteiden tapaan ole haihtunut taivaan tuuliin vaan on kielenhuoltajien vastustuksesta huolimatta jäänyt sitkeästi elämään ja on nykyisin monen kielitajussa aivan asiallinen, sävytön ilmaus. Mistä tämmöinen muoto on syntynyt, ja miksi se on saanut sijaa kielessä?
Taivutus ja johtaminen