Siirry sisältöön

suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia

Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.

Suomen kielen lautakunta

Yritysnimien oikeinkirjoitus

Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan joulukuussa 2000 yritysnimien oikeinkirjoitusta ja antoi suosituksen julkisessa viestinnässä käytettävistä kirjoitustavoista.

Suomen kielen lautakunta

Kielilautakuntien ensimmäinen yhteinen kokous

Taru Kolehmainen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa viittä kieltä: suomea, ruotsia, saamea, Suomen romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Näillä kaikilla kielillä on myös oma kielilautakuntansa. Lautakunnat olivat vuoden 2000 lopussa ensi kertaa yhdessä koolla. Tapaamisesta kertoo kokouksessa kirjurina toiminut Taru Kolehmainen, joka on suomen kielen lautakunnan sihteeri.

Suomen kielen lautakunta

Maiden ja saarten nimien taivuttaminen

Sari Maamies, Raija Moilanen

Yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset heijastuvat myös nimiin, ja siksi niiden kirjoittamista koskevia suosituksia on syytä tarkastella uudestaan aika ajoin. Suomen kielen lautakunta käsitteli maiden, saarten ja saarivaltioiden nimien kirjoittamista viimeksi syksyllä 2000.

Paikannimet

Ulkomaalainen ja ulkomainen

Riitta Eronen

Suomen kielen lautakunta käsitteli keväällä 2001 sanojen ulkomainen ja ulkomaalainen työnjakoa. Lautakunta katsoi, että sanakirjoissa ja kielioppaissa tähän asti esitetty kanta on liian yksioikoinen.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun

Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte

Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Maksetaanko euroina vai euroissa?

Taru Kolehmainen

Euroaikaan siirtyminen on nostanut esiin vanhan kieliongelman: kumpaa sijamuotoa, essiiviä vai inessiiviä, tulisi käyttää valuuttojen muuntamiseen, valuutoilla maksamiseen tai vastaaviin yhteyksiin liittyvissä rahailmauksissa?

Rakenteet

Inuit, inuitti ja inuiitti

Sari Maamies

Inuit-termin suomenkielinen vastine ei ole kovin vakiintunut. Eri hakuteoksissa sanan kirjoitusasu ja merkitys esitetään eri …

Asukkaiden ja kielten nimitykset

Konsultti konsultoi

Sari Maamies

Konsultoida-verbi tarkoittaa niin Nykysuomen sanakirjan kuin Suomen kielen perussanakirjankin mukaan neuvottelemista ja neuvojen kysymistä. ”Konsultoida …

Merkitys

Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon

Päivi Rintala

1800-luvulla ei kehitetty vain sanastoa, vaan myös oikeinkirjoitusta ja kirjoitetun kielen kieliopillista rakennetta kehitettiin tietoisesti – periaatteista keskustellen ja kiistellenkin. Tuolloin alkanut työ jatkuu edelleen. Kielenhuolto on kehittynyt järjestelmälliseksi, organisoiduksi toiminnaksi, mutta keskustelu ohjailuperiaatteista ei ole käynyt turhaksi. Kielen ja yhteiskunnan kehittyessä myös kielen ohjailun painopisteet muuttuvat.

Kielenhuollon historia ja periaatteet