sijamuodot
Rakkaudella – tavan adessiivista
Taru Kolehmainen
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Artikkeli
Uskon ”pyhän yhteisen seurakunnan”
Taru Kolehmainen
Kun uskontunnustuksessa siirrytään Pyhän Kolminaisuuden persoonista pyhään yhteiseen seurakuntaan, uskomisen kohteiden sijamuoto vaihtuu. Miksi?
Rakenteet
Maksetaanko euroina vai euroissa?
Taru Kolehmainen
Euroaikaan siirtyminen on nostanut esiin vanhan kieliongelman: kumpaa sijamuotoa, essiiviä vai inessiiviä, tulisi käyttää valuuttojen muuntamiseen, valuutoilla maksamiseen tai vastaaviin yhteyksiin liittyvissä rahailmauksissa?
Artikkeli
Montaa-partitiivi
Maija Länsimäki
Pronominin moni yksikön partitiivimuoto on monta. Säännönmukaisen monta-muodon asemesta esiintyy kuitenkin sekä puhutussa että kirjoitetussa …
Artikkeli
sijamuoto-ongelma
Sari Maamies
Kutsukorttien laatijat joutuvat usein pohtimaan seuraavanlaista sijamuoto-ongelmaa: ”Kutsumme Teidät firmamme 50-vuotisjuhlaan ravintola Ritziin ~ Ritzissä …
Kysyttyä
Genetiivin tehtävistä
Eeva Kangasmaa-Minn
Genetiivi luonnehditaan toisinaan suomen kielessä omistusmuodoksi. Tällainen yksinkertaistaminen johtaa harhaan ajatuksia genetiivin funktiosta. Emeritusprofessori Eeva Kangasmaa-Minn selvittelee tässä kirjoituksessa genetiivin tehtävien moninaisuutta.
Artikkeli
Monikon genetiivi
Martti Rapola
Kielenkäyttö on täynnä tienhaaroja. Tuon tuostakin edessämme on eri mahdollisuuksia, joista ei aina ole helppo …
Artikkeli
Itse-pronominin genetiivin käytöstä
Matti Sadeniemi
Setälän lauseopissa on kaksi itse-pronominin genetiivin käyttöä määrittävää kohtaa, nim. § 85, muist. 5: ”Itse …
Artikkeli
Infinitiivin objektin muodosta
Osmo Ikola
Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.
Artikkeli
Levikki lisääntyi 10 000:lla
Marja Lehtinen
Lehtien taloussivuilla ja yritysten vuosikertomuksissa ovat tavallisia lauseet, joissa kerrotaan, kuinka paljon jokin on lisääntynyt, kasvanut, vähentynyt jne. Määrän suuruus ilmoitetaan tällöin tavallisesti numeroilmauksella ja mittayksiköllä. Vanhastaan on määrän ilmauksissa suositeltu käytettäväksi objektin sijoja, mutta nykysuomessa muunkinlaiset ilmaukset ovat tavallisia ja monesti jopa suositeltavampia kuin tuon vanhan suosituksen mukaiset muodot.
Artikkeli