sananmuodostus
Maakunnat ja niiden asukkaat
Elina Wihuri
Kysymys Mitkä ovat nykyiset maakunnat? Millaisin nimityksin niiden asukkaita kutsutaan? Vastaus Suomen nykyiset yhdeksäntoista maakuntaa …
Paikannimet
Miksi evakuointi eikä evakointi?
Leena Joki
Kysymys Moni puhuu ja kirjoittaakin ”evakoinnista”. Evakuointi tuntuu hankalalta kolmine peräkkäisine vokaaleineen. Mikseivät sanat ”evakointi” …
Taivutus ja johtaminen
Pisin sana
Vilma Vartiainen
Kysymys Mikä on suomen kielen pisin sana? Vastaus Suomen kielen pisintä sanaa on mahdotonta määritellä. …
Sanat
Kouluvaari ja sushibaari
uudet yhdyssanat lyhyitä ja yksinkertaisia
Laura Tyysteri
Suurin osa suomen kieleen syntyvistä uusista sanoista on yhdyssanoja. Kieliopeissa luetellaan kokonainen liuta mahdollisia yhdyssanarakenteita. Suurin osa uusista yhdyssanoista noudattaa kuitenkin samaa yksinkertaista rakennetta.
Yhteen vai erilleen
Ensiöjakamo ja rääkkääkkää
Annastiina Viertiö
Mikä on suomen kielen hassuin sana? Kielitoimisto kysyi tätä Helsingin kirjamessujen kävijöiltä lokakuussa 2009.
Tunteet ja asenteet
Alueellisesta tarinalliseen
monikäyttöinen llinen-johdin
Aila Mielikäinen
Uusien ilmaisukeinojen tarve on kulttuurin muuttuessa loputon. Sananmuodostuksen suosikkijohtimia on -llinen, jonka avulla voidaan muodostaa uusia sanoja moniin tarpeisiin.
Taivutus ja johtaminen
Millainen on keskiaikainen mansikka?
Marjatta Palander
Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä …
Kysyttyä
Helppoja ja vaikeita yhdyssanoja
Marja Ylikulju
Yhdyssanat aiheuttavat kirjoittajille päänvaivaa: Milloin kaksi läheisesti yhteen kuuluvaa sanaa muodostaa yhdyssanan, milloin erikseen kirjoitettavan sanaliiton? Millaisia yhdyssanoja on helppo, millaisia taas vaikea hahmottaa?
Yhteen vai erilleen
Anagrammi, palindromi ja sananmuunnos
Heikki Hurtta
Sanoilla, lauseilla, muodoilla ja merkityksillä leikkiminen on yhteistä eri aikakausille ja eri kielille. Tässäpä ohjeet muutamaan klassiseen kielipeliin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja
Kaarina Pitkänen
Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?
Artikkeli