Siirry sisältöön

sananmuodostus

Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja

Kaarina Pitkänen

Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?

Artikkeli

Pölkky- ja muut päät, eräs kiintoisa yhdyssanatyyppi

Tarja Riitta Heinonen

Suomessa on monenrakenteisia yhdyssanoja. Erikoisimpia ovat niin kutsutut bahuvriihisanat, joita ovat esimerkiksi harmaahapsi ja silkkiturkki. Seuraavasta selviää, millaisia nämä sanat ovat ja mistä on peräisin niiden oudonkuuloinen nimitys.

Yhteen vai erilleen

Inuit, inuitti ja inuiitti

Sari Maamies

Inuit-termin suomenkielinen vastine ei ole kovin vakiintunut. Eri hakuteoksissa sanan kirjoitusasu ja merkitys esitetään eri …

Asukkaiden ja kielten nimitykset

Salattuus ja sata opiskelijaa

Raija Lehtinen

Johtaminen on suomen kielen keskeisiä sananmuodostuskeinoja, johon muun muassa ulkomaalaiset suomen kielen oppijat kiinnittävät huomiota. Johdonmukaisimmillaankaan johtaminen ei ole silti aina kovin helppoa. Jotkin johdokset ja johdostyypit tuntuvat sopivan kielitajuumme paremmin kuin toiset.

Artikkeli

Monimuotoiset yhdyssanat

Riitta Eronen

Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus Yhdyssanoista herättävät usein hämmennystä adjektiivialkuiset eli sellaiset kuin vaikkapa nuoripari, isoäiti ja …

Yhteen vai erilleen

Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen terminmuodostus. Opintoviikkoja ja päävastuuta

Riitta Kivikari

Maamme korkeakoulututkinnot uudistettiin 1970- ja 80-lukujen vaihteessa. Samalla luotiin joukko uusia termejä, jotka ovat olleet …

Artikkeli

henkilö

”Lotossa voitti jättipotin naishenkilö Keravalta.” ”Murrosta tuomittiin helsinkiläinen mieshenkilö.” Tällainen henkilö-sanan käyttö on peräisin kuulustelupöytäkirjojen …

Sananvalinta