sananmuodostus
Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja
Kaarina Pitkänen
Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?
Artikkeli
Pölkky- ja muut päät, eräs kiintoisa yhdyssanatyyppi
Tarja Riitta Heinonen
Suomessa on monenrakenteisia yhdyssanoja. Erikoisimpia ovat niin kutsutut bahuvriihisanat, joita ovat esimerkiksi harmaahapsi ja silkkiturkki. Seuraavasta selviää, millaisia nämä sanat ovat ja mistä on peräisin niiden oudonkuuloinen nimitys.
Yhteen vai erilleen
Inuit, inuitti ja inuiitti
Sari Maamies
Inuit-termin suomenkielinen vastine ei ole kovin vakiintunut. Eri hakuteoksissa sanan kirjoitusasu ja merkitys esitetään eri …
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Salattuus ja sata opiskelijaa
Raija Lehtinen
Johtaminen on suomen kielen keskeisiä sananmuodostuskeinoja, johon muun muassa ulkomaalaiset suomen kielen oppijat kiinnittävät huomiota. Johdonmukaisimmillaankaan johtaminen ei ole silti aina kovin helppoa. Jotkin johdokset ja johdostyypit tuntuvat sopivan kielitajuumme paremmin kuin toiset.
Artikkeli
Monimuotoiset yhdyssanat
Riitta Eronen
Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus Yhdyssanoista herättävät usein hämmennystä adjektiivialkuiset eli sellaiset kuin vaikkapa nuoripari, isoäiti ja …
Yhteen vai erilleen
Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen terminmuodostus. Opintoviikkoja ja päävastuuta
Riitta Kivikari
Maamme korkeakoulututkinnot uudistettiin 1970- ja 80-lukujen vaihteessa. Samalla luotiin joukko uusia termejä, jotka ovat olleet …
Artikkeli
henkilö
”Lotossa voitti jättipotin naishenkilö Keravalta.” ”Murrosta tuomittiin helsinkiläinen mieshenkilö.” Tällainen henkilö-sanan käyttö on peräisin kuulustelupöytäkirjojen …
Sananvalinta