Siirry sisältöön

pronominit

Lemmikit karkuteillä, somessa ja päiväkodissa
Pronomini ”hän” viittaamassa muunlajisiin lehtikielessä

Katri Priiki

Lemmikkien ”hänittely” on monelle tuttu ilmiö puhutusta kielestä. Yleiskielen normin mukaan persoonapronominit kuitenkin viittaavat vain ihmisiin. Siitä huolimatta toisenlajisiin viittaavia hän- ja he-pronomineja tavataan yhä useammin myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä, jopa arvostettujen päivälehtien sivuilla. Mistä ilmiössä on kyse?

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Ihminen ja koira järven jäällä, taustalla auringonlasku.

Kiistakapulana sukupuolineutraali kieli

Frida Ahonen

Latinalaista Amerikkaa on viime aikoina ravistellut keskustelu sukupuolineutraalista kielestä. Onko espanjan kieliopillinen systeemi murroksessa?

Tunteet ja asenteet

Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?

Yleiskieli ja puhekieli

Valkoinen bichon frisé -rotuinen koira.

Nuin se menee!

Heikki Hurtta

Kysymys Missä päin Suomea sanotaan nuin eikä noin? Vastaus Nuin on levikiltään suomen murteissa itäinen ja …

Murteet ja slangi

Luontoa tutkimassa

Sari Maamies

Suomen murteiden sanakirjan sana-artikkelissa hän on kymmenen merkitysryhmää, jotka kuvaavat tämän pronominin erilaisia käyttötapoja. Sanakirjasta …

Toimitukselta

Saako lemmikkiin viitata hän-pronominilla?
Kielenkäyttäjien käsitykset pronominien sopivasta käytöstä vaihtelevat

Katri Priiki

Suomen kirjakielen normin mukaan pronominit hän ja he viittaavat ainoastaan ihmisiin. Eläimiin ja muihin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ja ne. Normista poikkeaminen ja erityisesti eläimeen viittaaminen hän-pronominilla herättää keskustelua. Verkkokeskustelun analyysi paljastaa, että kielenkäyttäjien käsitykset ilmiön syistä ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat.

Tunteet ja asenteet

Kuka, ken, keitä?

Sari Maamies

Pronomini kuka taipuu erikoisella tavalla, ja eräät sen käyttöyhteydet herättävät kysymyksiä – varsinkin partitiivi ketä.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Henkilökunta ja he

Sari Maamies

Voiko yksikkömuotoiseen substantiiviin viitata monikkomuotoisella pronominilla he tai ne? Yksinkertaista joko–tai-sääntöä ei tässäkään tapauksessa voi antaa.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Hen on heistä kaikkein kaunein

Otto Nuoranne

Kesäkuussa ilmestynyt uusi suomennos James Joycen virstanpylväsromaanista Ulysses nosti esiin tunteita herättävän kielikysymyksen. Kääntäjä Leevi …

Uudissanat

Joku ja jokin

Sari Maamies

Pronominien joku ja jokin käytön pääsääntö on, että joku viittaa ihmiseen ja jokin muuhun kuin ihmiseen. Käytännön kielenkäytössä esiintyy kuitenkin paljon vaihtelua. Seuraavassa tarkastellaan tämän vaihtelun rajoja.

Suomen kielen lautakunta