pronominit
Tämä, tuo vai se?
Matti Larjavaara
Miten opetetaan muunkieliselle suomen mutkikas demonstratiivisysteemi? Virolaisella on vain yksi see siinä missä suomalaisella tämä, tuo ja se. Jos uskotaan, että virolainenkin voi oppia suomen demonstratiivit, miten tuo oppiminen parhaiten sujuu, miten meidän demonstratiivejamme on opetettava?
Artikkeli
Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä
Eeva-Leena Seppänen
Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.
Artikkeli
Imperialistinen sä-puhe – kun sä ajat formulaa
Jussi Ojajärvi
Niin sanotun sä-passiivin käyttäjä yleistää oman näkökulmansa ja puhuu ikään kuin kuulijansa puolesta. Seuraavassa ”sä-puhetta” tarkastelee kirjallisuudentutkija, jonka mielestä tämä puhekieleen pesiytynyt piirre ei ole yksinomaan aggressiivinen anglismi, vaan kyse on valta-asetelman ilmaisemisesta tavalla, joka on kuluttamista ja kilpailua tihkuvalle puhumisympäristölle tunnusomainen.
Artikkeli
Sinä vai te?
Anna-Leena Noponen
Kohteliaisuuskulttuurin muutoksesta kertoo mm. teitittelyn harvinaistuminen. Vieraan ihmisen puhuttelusta on tullut joissakin tapauksissa ongelma: yksi pitää sinuttelua epäkohteliaana, toinen taas loukkaantuu teitittelystä. Anna-Leena Noponen on selvittänyt nykysuomalaisen puhuttelukulttuurin muutosta ja järjestelmää pro gradu -tutkielmassaan.
Artikkeli
Selvää on se, että
Jaakko Leino
Moni kirjoittaja jää toisinaan miettimään se-sanan tarpeellisuutta että-lauseen yhteydessä. Kielitoimistoon soittaneille ei ole ollut antaa parempaa ohjetta kuin että oma kielikorva kertoo sen parhaiten. Pieni mutta tärkeä pronomini panee tutkijankin lujille, ennen kuin sen käyttöä säätelevät ehdot paljastuvat. Käytännön kirjoituspulman kanssa painiskeleville vinkiksi: vilkaiskaa ensin tämän kirjoituksen loppukappaletta!
Artikkeli
Relatiivisanan valintasäännöistä
Irmeli Pääkkönen
Relatiivipronominien joka ja mikä työnjako ei ole aina ihan selvä. Ongelmattomien tapausten lisäksi on joukko sellaisia, joissa korva ei heti kerro, kumpi pronomini olisi parempi. Sitkeästi elää edelleen myös käsitys, että pronomini joka viittaa ihmiseen ja mikä taas esineisiin ja asioihin, vaikka erilaisissa kielioppaissa on monet vuodet annettu toisenlaisia ohjeita. Irmeli Pääkkönen on Oulun yliopiston suomen kielen lehtori ja dosentti sekä suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on tutkinut relatiivipronominien käyttää mm. väitöskirjassaan. Tämä kirjoitus perustuu alustukseen, jonka hän laati lautakunnan käsittelyä varten.
Artikkeli
Suomen kielen ”artikkelista”
Elisabet Törnudd-Jalovaara
Kielikellon 2/1995 kirjoituksessa Suomen kielessäkö artikkeli? tarkastellaan sanojen yksi ja se artikkelinomaista käyttöä. Myös sellainen/semmoinen, …
Artikkeli
Onko kansa he? Eräs pronominiongelma
Päivi Rintala, Helena Vepsäläinen
Diplomikielenkääntäjä Helena Vepsäläinen lähetti kesällä 1992 kielitoimistoon laajan kysymyksen pronominin käytön ongelmista. Kysymyksen ydin oli, voidaanko kollektiivisanaan, siis yksikölliseen, useaa tarkoittavaan substantiiviin, viitata monikollisella pronominilla. Voidaanko esimerkiksi sanaan kansa viitata pronominilla he? Suomen kielen lautakunta käsitteli asiaa 28.9.1992 puheenjohtajansa apulaisprofessori Päivi Rintalan alustuksen pohjalta. Julkaisemme seuraavassa pääosan kysymyksestä sekä alustuksen ja kielilautakunnan kannan.
Artikkeli
Eräs menestystarina
Raimo Jussila
Pronomini eräs oli pitkään eräs oikeakielisyytemme kiusallisimmista knopeista. Sen käyttöala haluttiin rajata sellaisiin tapauksiin, jotka …
Artikkeli
Sopiiko se? Se-pronominin viittausmahdollisuuksista
Raija Lehtinen
Pronominit ovat yksi kuudesta sanaluokasta. Taivutukseltaan pronominit ovat nomineja samoin kuin substantiivit, adjektiivit ja numeraalit. …
Artikkeli