pronominit
Kukakohan tämän on kirjoittanut?
Riitta Korhonen
Kysymys: Erilaisten kieli-inhokkilistojen kärkisijoilla on pitkään sinnitellyt kysymyssanatyyppi kukakohan, missäköhän. Miten näitä kysymyssanoja nykyään käytetään …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Joka ja mikä: relatiivipronominin käytöstä
Sari Maamies
Paras kirja, jonka olen lukenut – vai minkä? Milloin relatiivipronominina on joka, milloin mikä?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Onko eläinkin hän?
Riitta Hyvärinen
Moni on oppinut säännön, että ihmiseen viitataan sanalla hän ja eläimiin sanalla se. Tämä ei …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Entinen Oulun lääni
Sari Maamies
Edellisessä Kielikellossa (3/2010) kirjoitettiin mm. julkisten palvelujen nimistä: Fimeasta, Stroke Unitista ja muista vastaavista, joihin …
Toimitukselta
Se ja hän puhutussa kielessä
Hanna Lappalainen
Asiatekstissä ihmiseen viitataan pronominilla hän, mutta puheessa myös pronomini se on tässä tehtävässä tavallinen. Pronominin valintaan vaikuttavat mm. puhujan ikä ja puhetilanteen luonne.
Yleiskieli ja puhekieli
Niille, joita asia kiinnostaa
Sari Maamies
Se, joka lähtee viimeisenä, sammuttaa valot – vai pitäisikö sanoa hän, joka? Voiko ihmiseen viitata …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Harva se viikko
Matti Räsänen
Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.
Artikkeli
Pieniä ja suuria pronominipulmia
Riitta Eronen
Kuusikymmenluvulla usein radiossa soinut Pertti ”Spede” Pasasen ”Pronominirock” auttoi äidinkielenopettajia iskostamalla silloisten kuulijoiden mieleen pronominirimpsun: minä sinä hän, me te he, tämä, tuo.... Pronominit on helppo luetella, mutta niiden käyttö on joskus hankalaa.
Artikkeli
Määräinen artikkeli – suomessa?
Matti Larjavaara
Onko suomeen muiden kielten vaikutuksesta syntynyt tai syntymässä määräinen artikkeli? Entä millaisia pulmia syntyy, kun käännetään tekstiä artikkelikielestä artikkelittomaan?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tämä ja tuo keskustelussa
Eeva-Leena Seppänen
Silloin tällöin kiistellään siitä, onko hyväksyttävää viitata ihmiseen demonstratiivipronominilla se, vai pitäisikö tähän tehtävään käyttää yksinomaan persoonapronominia hän. Harvemmin muistetaan, että pronominin se lisäksi myös pronomineja tämä ja tuo käytetään henkilöviitteisinä monissa yhteyksissä – varsinkin silloin, kun puhutaan läsnä olevasta henkilöstä, keskustelukumppanista.
Artikkeli