partisiipit
Alentuva vai alentava käytös tai kohtelu?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Jos kohtelee jotakuta alentuvasti, kohdetta pitää ilmeisesti jotenkin huonompana. Eikö oikeampi muoto olisi silloin …
Taivutus ja johtaminen
Epätavallisia vertailumuotoja: harvaan asutumpi vai harvemmin asuttu?
Sari Maamies
Uutisessa kerrottiin, että "Suomen harvaan asutuimman kunnan koko lukio mahtuu yhteen huoneeseen”. Ilmauksen "harvaan asuttu" superlatiivimuoto "harvaan asutuin" kiinnittää huomiota: miten vertailumuodot muodostetaan tällaisista sanoista?
Rakenteet
Tuntuuko passiivia käytettävän vai tunnutaanko käyttävän?
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Moni on pohtinut sellaisia rakenteita kuin ”somessa tuntuu käytettävän paljon lyhenteitä”. Pitäisikö sittenkin valita muoto ”tunnutaan käytettävän” tai ”tunnutaan käyttävän”?
Verbit
Tiedostavaa ruokaa ja vastuullista suklaata?
Leena Joki
Lyhyys ja ytimekkyys ovat esimerkiksi otsikoissa ja mainosteksteissä usein paikallaan. Toisinaan iskevyyteen tähtäävä tiivistäminen voi …
Merkitys
Rajattuja ongelmia puhutuilla sivuilla
Riitta Korhonen
Sellaisia ilmauksia kuin ”rajattu” ja ”määrätty” on joissain yhteyksissä kehotettu välttämään. Mistä on kyse?
Verbit
Seisovat aplodit
Raija Moilanen
Kysymys: Kun yleisö nousee seisomaan aplodien aikana erityisen suurta suosiota osoittaakseen, puhutaan joskus ”seisovista aplodeista”. …
Kysyttyä
Viihtyisä koulu, viihtyvä oppilas
Leija Arvassalo
Koulupäivän viihtyvyyttä halutaan parantaa, otsikoi muuan sanomalehti hiljattain. Onkohan tarkoitus todella ollut sanoa, että koulupäivän …
Kysyttyä
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Heikki Hurtta
Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.
Rakenteet
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Riitta Eronen
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Rakenteet
”Harvoin esiintynevä verbimuoto”, mahdollinen vai mahdoton?
Tarja Riitta Heinonen, Heikki Kangasniemi
Kysymys: Onko suomessa aktiivin 1. partisiipin potentiaalia? Voidaanko pitää käypinä sellaisia ilmauksia kuin sanomalehdestä poimittu …
Verbit