Siirry sisältöön

partikkelit

Kun ja kuin käytännössä

Sari Maamies

Edellinen kirjoitus selittää sen, miksi kielikorva joskus epäröi kun- ja kuin-konjunktion valinnassa. Tähän kirjoitukseen on koottu joitakin ohjeita avuksi käytännön kirjoitustyöhön, mm. luettelo tavallisista liittokonjunktioista.

Artikkeli

Monimielinen kin

Matti Vilppula

Liitepartikkeli kin on jokapäiväisessä puheessa ja kirjoituksessa ylen tavallinen, mutta sen merkityksen täsmällinen määrittely on usein vaikeaa. Tunnemme vain epämääräisesti, että jokin selvä tehtävä sillä lauseessa on, sillä poiskaan sitä ei voi jättää merkityksen muuttumatta. Seuraavassa kirjoituksessa näitä tehtäviä tarkastelee erikoistutkija Matti Vilppula; hän on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tekeillä olevan Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?

Ulla Tiililä

Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Parillisista sidesanoista
Sekä–että ja niin–kuin

Paavo Pulkkinen

Parina käytettävä sekä–että kuuluu suomen kielen keskeisiin rinnastuskonjunktioihin. Sen avulla yhdistetään useimmiten kaksi ilmausta: Talossa …

Artikkeli

Kirjakielen viisaudenhampaita

Terho Itkonen

Puhekielelle on paljolti ominaista ilmaisun löyhyys, laveus, ”analyyttisyys”, kirjakielelle taas kiinteys, suppeus, ”synteettisyys”. Tällaista ilmaisun …

Artikkeli

Puhekielen luonteesta

Pauli Saukkonen

Kielen päätehtävä on tiedottaminen, informaatio. Oikeata ja parasta kieltä on se, joka antaa häiriöttömimmän informaation. …

Artikkeli

Tähdenvälejä

Varsin yleinen on tapa olla aloittamatta virkettä numerolla. Lakiteksti noudattaa sitä ehdottomasti. Sen sijaan että …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi