paikannimet
Larussa vai Lauttasaaressa – kaupunkinimistö tutuksi
Terhi Ainiala
Espa, Steissi, Lintsi, Hietsu, Manta ja Kaivari ovat pääkaupunkimme tunnetuinta nimistöä. Ne ovat epävirallisia kaupunkinimiä, joita ei ole koottu arkistojen kokoelmiin eikä talletettu rekistereihin. Tutkittua tietoakaan kaupunkinimistöstä ei vielä juuri ole. Vähitellen kaupunkien paikannimistön salat kuitenkin aukeavat uuden tutkimushankkeen myötä.
Paikannimet
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Sanojen taustaa
Yykeä ja Alattio: Pohjois-Norjan kveenien paikannimet
Kaisa Rautio-Helander
Pohjois-Norjassa Ruijassa on asunut satoja vuosia suomenkielistä väestöä, kveenejä. Suomen lisäksi Ruijassa puhutaan myös saamea ja norjaa, ja monikielisyys näkyy mm. nimistössä erikielisinä rinnakkaisniminä. Norjalaisissa kartoissa ja muissa virallisissa asiakirjoissa suomenkieliset nimet on kirjoitettu norjan mukaisesti, joten niitä voi olla vaikea tunnistaa. Parannusta tähän on tuonut Norjan paikannimilaki, joka säätelee mm. nimien virallista kirjoitusasua.
Paikannimet
Lapin pitäjien nimiä
Samuli Aikio
Lapissa matkatessaan tapaa oudon kaikuisia paikannimiä ja joutuu kyselemään, mitä mikin rova tai Posio mahtaa merkitä. Jo pelkästään pitäjien ja kylien nimet kuulostavat suomalaiskävijän korvaan vierailta. Selittämistä niissä onkin.
Paikannimet
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
Toni Suutari
Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Suomen kuntien haja-asutusalueiden tiet saaneet viralliset nimet. Hanke on ollut kuntien asukkaiden kannalta merkittävä ja kauaskantoinen, mutta kaikissa kunnissa sen vaativuutta ei työhön ryhdyttäessä täysin ymmärretty. Toni Suutari on tutkinut Porvoon maalaiskunnan teiden nimeämisen suunnittelua ja toteutusta. Kokemukset yhdestä kunnasta ovat monin osin yleistettävissä koko maan tilanteen kuvaukseksi.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Kaukaisia nimiä…
Saara Welin
Viimeaikaisten ulkomaanuutisten yhteydessä on usein puhuttu Tšetšeniasta, Ingušiasta ja Dagestanista. Ne sijaitsevat kaikki alueella, jota …
Paikannimet
Ruotsin maakuntien ja läänien nimet
Sami Suviranta
Ruotsin maakuntien ja läänien nimistä useimpia käytetään suomessa ruotsinmukaisessa asussa. Vain muutamista tutuimmista nimistä on käytössä vakiintunut suomalainen sovinnaisnimi, kuten Värmlanti.
Artikkeli
Paikannimet – paikan muisti. Euroopan rakennusperintöpäivät Suomessa vuonna 1999
Sirkka Paikkala
Tänä vuonna vietetään Suomessa Euroopan rakennusperintöpäiviä (European Heritage Days, Journées européennes du Patrimoine) paikannimien merkeissä. Rakennusperintöpäivät ovat kansainvälinen tapahtuma, joka järjestetään Euroopan neuvoston aloitteesta. Päivien päätapahtumat ajoittuvat neuvoston jäsenmaissa yleensä syyskuun toiseen viikonloppuun, mutta paikallisesti – esimerkiksi kouluissa – teemaa voidaan tarkastella pitkin vuotta.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Kolmen rotkon pato
Sari Maamies
Kiinassa Jangtsejokeen rakenteilla olevan padon nimestä on esiintynyt lehdistössä eri versioita: Kolmen solan / kanjonin …
Kysyttyä
Tartosta Riikaan ja Riiasta Tarttoon
Sari Maamies
Kahden kaupungin nimen taivutus kyselyttää usein. Tartto sijaitsee Virossa ja Riika Latviassa, ja läheisistä suhteistamme …
Kysyttyä