paikannimet
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Ritva Korhonen
Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.
Artikkeli
Säätytalossa vai Säätytalolla?
Saara Welin
Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.
Taivutus ja johtaminen
Soul
Korean tasavallan pääkaupungin nimi on suositettu korean ääntämyksen perusteella äännettäväksi suomessa [soul]. Nimen kirjoitusasu Söul, …
Suomen kielen lautakunta
Kaukoitä ja Lähi-itä
Esko Koivusalo
Kirjoitamme Varsinais-Suomi, emme Varsinaissuomi, koska Suomi on erisnimi myös yhdysnimen osaksi joutuessaan. Yhdysmerkkiä taas käytetään, …
Artikkeli
Kaavanimien oikeinkirjoituksesta
Aino Sinisalo
Kaavanimet ovat asemakaavoitetun alueen nimiä. Ne kirjoitetaan samojen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan kuin muut paikannimet. Kaavanimistön kirjoitusasuissa vallitsee valitettavan suuri kirjavuus, jopa yhden kaupungin nimistössä, saati sitten eri kaupunkien nimien kesken. Syynä lienee osaksi se, että ensimmäisiä nimiä annettaessa eivät oikeinkirjoitusperiaatteet ole olleet vielä täysin vakiintuneet eivätkä näin ollen nimenantajien tiedossa. Kun kaupunki on kasvanut ja uusille asuma-alueille on ollut luotava uutta nimistöä, näitä annettuja nimiä on kirjoitettu vallitsevien sääntöjen mukaan, mutta vanhojen nimien kirjoitusasuja ei ole voitu samalla korjata, koska nimet ovat kaavan osa ja nimien korjaukset merkitsisivät kaavan muutosta. Vasta kun asemakaavaa on muusta syystä muutettu, on vanhoja nimistön oikeinkirjoitusvirheitä pyritty samalla korjaamaan.
Artikkeli
Kaavanimistön suunnittelu
Eeva Maria Närhi
Nimistönhuollon puutteellisuus tuntuu nykyisin pahiten kaavanimistössä. Elämme suunnittelun aikakautta, mutta nimistönsuunnittelua tuskin tunnetaan tai tunnustetaan samalla tavalla osaksi rakennetun ympäristömme luomista kuin esim. asutusalueiden, liikenneväylien ym. suunnittelu. Nimet ovat kuitenkin olennainen osa asemakaavaa, välttämättömiä jokapäiväisessä elämässämme. Annetut kaavanimet hahmottavat ja luovat elinympäristöämme yhtä lailla kuin vuosisatojen kuluessa syntyneet perinteiset paikannimemme.
Artikkeli
Vieraiden nimien taivuttaminen
Raija Miikkulainen
Vieraat nimet ovat suomen kielessä yleensä sitaattilainoja. Ne kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Jos lainanantajakielen kirjoitusjärjestelmä on muu kuin meillä käytössä oleva latinainen, nimet muutetaan latinaiseen kirjoitusasuun, mutta ääntöasu säilyy alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin, esimerkiksi kiinan kieltä pinyin-järjestelmän mukaan.
Taivutus ja johtaminen
Genevenjärvi vai Genevejärvi
Eeva Maria Närhi
Paikannimen määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä, mutta kummassa, ei ole itsestään selvää. Kun pitää kirjoittaa sen Lapissa lainehtivan järven nimi, joka laulun mukaan ”niin syvä on kuin pitkäkin”, tai Kiimingin läpi juoksevan joen nimi, niin moni tarttuu lähdeteokseen varmistuakseen, että järvennimi on Inarijärvi tai pelkkä Inari ja joennimi taas Kiiminginjoki, Aurajoki, Simojoki, Iijoki, Kemijoki, Virojoki ja toisaalta Tornionjoki, Muonionjoki, Lapuanjoki, Kokemäenjoki, Mäntsälänjoki tuskin arveluttavat, kuten eivät Vanajavesi ja Leivonvesikään. Käytäntö on vakiinnuttanut vuosisatojen kuluessa valtaosan omista nimistämme epäloogisiin uomiinsa. Joissakin tapauksissa yleiskielinen vakiintuminen käy vitkaan, kuten esimerkiksi Kiiminginjoen nimessä; siitä paikallinen väestö on käyttänyt ja käyttänee yhä myös Kiiminkijoki-asua. Omia nimiä ei opita systeemeinä vaan erikseen mikä nominatiivi-, mikä genetiivialkuisena.
Artikkeli
Ulkomaiset saarennimet
Eeva Maria Närhi
Suomen kielen lautakunta käsitteli paikallissijan valintaa ulkomaisia saarennimiä taivutettaessa silmällä pitäen erityisesti matkailun tutuksi tekemiä …
Suomen kielen lautakunta
Kaavanimien suunnittelu
Eeva Maria Närhi
Kaksikielisten alueiden suomalaista kaavanimistöä suunniteltaessa suositetaan suomen kielen lautakunnan päätöksen mukaan vastedeskin käytettäväksi seuraavia pääperiaatteita: …
Suomen kielen lautakunta