Siirry sisältöön

normit

Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa

Henri Satokangas

Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.

Tunteet ja asenteet

Pitkiä penkkirivejä kuvattuna takaapäin. Penkeillä istuu kymmeniä ihmisiä, joilla on erivärisiä sateenvarjoja.

Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä

Riitta Korhonen

Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.

Yleiskieli ja puhekieli

Värikkäitä palapelin paloja ja kahden ihmisen kädet, jotka sovittelevat paloja yhteen.

Arvovaltaiset akatemiat espanjan kielen portinvartijoina

Frida Ahonen

Espanjankielisessä maailmassa kielenhuoltoa on 1700-luvulta asti säädellyt Espanjan kuninkaallinen akatemia. Miten espanjan kieltä ohjaillaan nykyään? Entä miten uudet teknologiat, kuten tekoäly, vaikuttavat kielenhuoltoon?

Muut kielet

Tulla tekemään -futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa

Mari Siiroinen

Moni välttelee tulla tekemään -rakennetta ajatellen, ettei sen käyttöä suositeta. Sitkeästi toiset sitä kuitenkin viljelevät. Miksi niin sanotun tulla-futuurin käytöstä on varoiteltu ja milloin tämä varoittelu on alkanut? Milloin ja mistä tällainen tulevaisuuteen viittaava verbirakenne on suomen kieleen tullut?

Verbit

Kielen tulee olla kaikkien saatavilla

May Wikström

”Kielet eivät kilpaile toistensa kanssa.” Kotimaisten kielten keskuksen uusi johtaja Leena Nissilä uskoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa eri kielille.

Kieli ja työelämä

Peruskysymyksiä normeista ja niiden muuttamisesta

Riitta Korhonen

Oletko joskus miettinyt jonkin yleiskieltä koskevan suosituksen taustaa: esimerkiksi mistä se tulee tai miksi sellainen on esitetty?

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?

Henni Pajunen

Hajottaa- ja kehottaa-tyyppisten verbien eli ns. otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitussäännöt ovat aiheuttaneet ongelmia kohta vuosisadan ajan.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Kieliopillisten vaihtoehtojen välissä
tiukkoja ja väljiä normeja

Riitta Korhonen, Sari Maamies

Jotta yleiskieli olisi toimiva yhteinen käyttöväline, ilmausvaihtoehtojen käyttöä on tarpeen jossain määrin ohjailla. Keväällä 2015 ilmestynyt Kielitoimiston kielioppiopas antaa vastauksia kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Ohjailevat normit ovat osin tiukkoja, osin väljiä ja vaihtoehtoja sallivia. Kaikesta vaihtelusta ei voi antaa selviä ohjeita.

Kielen vaihtelu

Kielitoimiston ohjepankki: kieliohjeita kätevästi

Henna Leskelä, Raija Moilanen, Suvi Syrjänen

Kielitoimiston ohjepankki on verkossa toimiva kieli- ja nimiohjeiden hakupalvelu. Tässä kirjoituksessa esitellään ohjepankin käyttöä.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Huoletonta kielenhuoltoa

Eero Voutilainen

Kielenhuollon ja oikeinkirjoituksen kysymykset ovat olleet vuonna 2014 vahvasti esillä julkisessa keskustelussa. Erityisen kiivaasti niistä …

Julkaisuja