nominien taivutus
Fileetä vai ”filettä” – ruoka-alan sanojen taivutuksesta
Riitta Eronen
Ruoasta kirjoittavat, kuten muutkin, törmäävät joskus sanojen taivutusongelmiin. Varsinkin vierasperäisen sanaston taivuttaminen saattaa olla mutkikasta, …
Taivutus ja johtaminen
Helvestä helpiin
Riitta Eronen
Kielen muuttuminen näkyy selvimmin uusien sanojen syntymisessä, mutta myös taivutus saattaa muuttua – yleensä käy …
Taivutus ja johtaminen
viive
Anneli Räikkälä
Perussanakirjan toimitus oli pohtinut, miten sanan viive taivutus olisi kuvattava sanakirjassa. Toimitus oli pitänyt parhaana …
Suomen kielen lautakunta
pitkäveto
Sari Maamies
Uuden veikkausmuodon nimitys on aiheuttanut kysymyksiä taivutuksesta: pitkänvedon vai pitkävedon? Molemmat ovat mahdollisia (vrt. pitkänperjantain, …
Kysyttyä
Taivutuksen osoittaminen Perussanakirjassa. Miten sanakirjaa luetaan?
Riitta Eronen
Sanakirjan lukemisessa on omat niksinsä; tiivis sanakirjatyyli vaatii lyhenteiden ja merkkien käyttöä ja lukijalta niiden …
Artikkeli
Perussanakirja kielineuvonnan apuvälineenä
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulee päivittäin yli 60 puhelua, ja yhden puhelun aikana vastataan yleensä useisiin kielikysymyksiin. Sanakirja on neuvojalle tärkeä apuväline, jota ilman olisi vaikea tulla toimeen. Kielitoimiston tutkija Sari Maamies tarkastelee Suomen kielen perussanakirjaa kielineuvonnan näkökulmasta: minkälaisiin kysymyksiin kirjasta löytyy vastaus ja miten.
Artikkeli
Riiassa asuu riikalaisia
Saara Welin
Baltian kaupungeista on Latvian pääkaupunki Riika tuottanut viime aikoina suomalaisille yllättäviä kielivaikeuksia. On pidettävä mielessä, …
Artikkeli
Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?
Esko Koivusalo
Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …
Taivutus ja johtaminen
Kahvee, kahve, filee ja psyyke. Sekaantuvia taivutustyyppejä
Klaus Laalo
Eräiden e-loppuisten sanojen taivutuksessa esiintyy epätavallista vaihtelua. Filosofian tohtori Klaus Laalo käsittelee tässä kirjoituksessa yleiskielen kahvisanan vaihtelua murteissa sekä sanojen filee ja psyyke taivutusta.
Artikkeli
Saako olla viintä? Eräitä sanantaivutuksen poikkeamia
Maija Länsimäki
Alkoholipitoisen rypälejuoman nimitys viini taipuu yksinkertaisella tavalla: viinin, (lasillinen) viiniä, (erilaisia) viinejä jne. Jo ainakin 1970-luvun alussa saattoi kuitenkin kuulla ja nähdä poikkeuksellisen partitiivimuodon ”viintä”. Alkuaan ”viintä” on ollut jonkinlaista leikkipuhetta, kielenkäyttäjän sukkeluus. Se ei kuitenkaan tilapäismuodosteiden tapaan ole haihtunut taivaan tuuliin vaan on kielenhuoltajien vastustuksesta huolimatta jäänyt sitkeästi elämään ja on nykyisin monen kielitajussa aivan asiallinen, sävytön ilmaus. Mistä tämmöinen muoto on syntynyt, ja miksi se on saanut sijaa kielessä?
Taivutus ja johtaminen