Siirry sisältöön

nominien taivutus

Taivutusmuotoja ikkunassa

Riitta Eronen

Perinteisissä sanakirjoissa suomen sanojen taivutus osoitetaan taivutustyyppitaulukoiden ja niiden mallisanojen avulla. Koska suomen kielen taivutus …

Artikkeli

Helvestä helpiin

Riitta Eronen

Kielen muuttuminen näkyy selvimmin uusien sanojen syntymisessä, mutta myös taivutus saattaa muuttua – yleensä käy …

Taivutus ja johtaminen

viive

Anneli Räikkälä

Perussanakirjan toimitus oli pohtinut, miten sanan viive taivutus olisi kuvattava sanakirjassa. Toimitus oli pitänyt parhaana …

Suomen kielen lautakunta

Taivutuksen osoittaminen Perussanakirjassa. Miten sanakirjaa luetaan?

Riitta Eronen

Sanakirjan lukemisessa on omat niksinsä; tiivis sanakirjatyyli vaatii lyhenteiden ja merkkien käyttöä ja lukijalta niiden …

Artikkeli

Perussanakirja kielineuvonnan apuvälineenä

Sari Maamies

Kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulee päivittäin yli 60 puhelua, ja yhden puhelun aikana vastataan yleensä useisiin kielikysymyksiin. Sanakirja on neuvojalle tärkeä apuväline, jota ilman olisi vaikea tulla toimeen. Kielitoimiston tutkija Sari Maamies tarkastelee Suomen kielen perussanakirjaa kielineuvonnan näkökulmasta: minkälaisiin kysymyksiin kirjasta löytyy vastaus ja miten.

Artikkeli

pitkäveto

Sari Maamies

Uuden veikkausmuodon nimitys on aiheuttanut kysymyksiä taivutuksesta: pitkänvedon vai pitkävedon? Molemmat ovat mahdollisia (vrt. pitkänperjantain, …

Kysyttyä

Riiassa asuu riikalaisia

Saara Welin

Baltian kaupungeista on Latvian pääkaupunki Riika tuottanut viime aikoina suomalaisille yllättäviä kielivaikeuksia. On pidettävä mielessä, …

Artikkeli

Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?

Esko Koivusalo

Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …

Taivutus ja johtaminen

Kahvee, kahve, filee ja psyyke. Sekaantuvia taivutustyyppejä

Klaus Laalo

Eräiden e-loppuisten sanojen taivutuksessa esiintyy epätavallista vaihtelua. Filosofian tohtori Klaus Laalo käsittelee tässä kirjoituksessa yleiskielen kahvisanan vaihtelua murteissa sekä sanojen filee ja psyyke taivutusta.

Artikkeli

Saako olla viintä? Eräitä sanantaivutuksen poikkeamia

Maija Länsimäki

Alkoholipitoisen rypälejuoman nimitys viini taipuu yksinkertaisella tavalla: viinin, (lasillinen) viiniä, (erilaisia) viinejä jne. Jo ainakin 1970-luvun alussa saattoi kuitenkin kuulla ja nähdä poikkeuksellisen partitiivimuodon ”viintä”. Alkuaan ”viintä” on ollut jonkinlaista leikkipuhetta, kielenkäyttäjän sukkeluus. Se ei kuitenkaan tilapäismuodosteiden tapaan ole haihtunut taivaan tuuliin vaan on kielenhuoltajien vastustuksesta huolimatta jäänyt sitkeästi elämään ja on nykyisin monen kielitajussa aivan asiallinen, sävytön ilmaus. Mistä tämmöinen muoto on syntynyt, ja miksi se on saanut sijaa kielessä?

Taivutus ja johtaminen