murteet
Hyvää häppää!
Anna Ryödi
Murteen- ja slanginpuhujilla on muutakin yhteistä kuin ylpeys omasta puhekielestä, nimittäin muutama yhteinen sana.
Murteet ja slangi
Pari vahvaa koprajasta
Riikka Tervonen
Osassa Suomen itämurteita esiintyy johtimella -jas, -jäs muodostettuja substantiiveja, joilla ilmaistaan etenkin kerrallista erää: suupala eli haukkaus on ”haukkajas” ja kelkkaan kerralla mahtuva määrä on ”kelkkajas”.
Murteet ja slangi
Hatut, lakit ja hattulakit
Kirsti Aapala
Lakit ja hatut ovat tarpeellisia vaatekappaleita, mutta keskustelua voi syntyä siitä, paneeko päähänsä lippalakin vai lippahatun. Itä- ja länsisuomalainen kielikorva joutuvat tässä vastakkain.
Murteet ja slangi
Tavallinen kekkeruusi
Heikki Hurtta
Tampereen seudun hämäläismurteissa ja eräissä niiden lähimurteissa käytetään sanaa kekkeruusi, joka tarkoittaa ’hienostelijaa, tyhjäntoimittajaa, saamatonta’. …
Murteet ja slangi
Miten murteista puhutaan?
Aila Mielikäinen
Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.
Murteet ja slangi
Suomen murteiden sanakirja on laajentunut verkossa
Tarja Korhonen
Suomen murteiden sanakirjan aiemmin painettuna ilmestynyt 4. osa (huka–iätös) julkaistiin 29.2.2016 osana verkkosanakirjaa. Verkossa on …
Sanakirjat ja sanastot
Läkkä pois miu kansai!
monimuotoinen lähteä-verbi
Minna Salonen
Teonsana ”lähteä” on tavallinen sana murteissa, eikä sen merkityskään poikkea yleiskielestä. Sanalla on kuitenkin mielenkiintoisia taivutusmuotoja.
Murteet ja slangi
Vauva katselee kännyjään
Riikka Tervonen
Känny merkitsee lasten- ja hoivakielessä kättä. Muita murremuotoja ovat kännä, kännö ja känni.
Murteet ja slangi
Turun murretta ja mie-sie-kieltä
kansanomaiset aluemurteiden nimitykset
Marjatta Palander
Puhutko Pohjolan kieltä, keskisuomalaista vai raumaa? Suomalaiset nimittävät murteita käytännöllisin perustein. Nimityksissä on eroa murteiden kielitieteellisen jaotteluun verrattuna, mutta ne ovat toimivia arkielämässä ja yhteisiä eri puolilla maata asuville.
Murteet ja slangi
Renki isäntää käsittämässä
Nina Kamppi
Joidenkin sanojen nykymerkitys on etääntynyt sanan vanhemmasta, hyvinkin konkreettisesta merkityksestä. Näin on käynyt myös verbille käsittää.
Murteet ja slangi
