murteet
Heti lemmessä
Heikki Hurtta
Myös kansan keskuudessa on puhuttu lempeistä tunteista. Lempi-sanalla on murteissa kuitenkin yleiskielestä poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Murremiehen oivalluksia ja muisteluksia
Matti Punttila
Erkki Lyytikäisen uusin kirja Sehän on murretta! perustuu tekijän mukaan unessa saatuun ideaan. Kirjassa käsitellään …
Julkaisuja
Katoavatko konttorit?
Kirsti Aapala
Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?
Murteet ja slangi
Naruista asiaa
Minna Salonen
Yleiskielisen naru-sanan lisäksi suomen murteissa on kaksi muuta eri alkuperää olevaa narua. Mitä muodikasta onkaan ollut kengän narussa ja miksi ranteessa olevaa narua on ollut tarpeen hakata kirveellä?
Murteet ja slangi
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Yleiskieli ja puhekieli
Ruusu ei ole aina ruusu
Kirsti Aapala
Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.
Sanat
Häätyykö olla kotuksessa yötä?
Nina Kamppi
Pakkoa tai velvollisuutta voidaan ilmaista eri tavoin, mm. verbeillä täytyä ja pitää. Eräissä murteissa tunnetaan myös samaa tarkoittava verbi häätyä.
Murteet ja slangi
Mitä maha tekee, kun se ropottaa?
Elina Heikkilä
Kysymys Christfrid Gananderin kirjassa Uudempia Uloswalituita Satuja (1784) yksi tarinoista kertoo siitä, kuinka plebeijit, alempi …
Merkitys
Lähärettihin kihiloolle
Riikka Tervonen
Pohjalais- ja savolaismurteissa sekä niiden lähialueilla voi kuulla sellaisia sanojen ääntämyksiä kuin ”talavi”, ”kolome”. Kyse on ääntämistä helpottavista siirtymävokaaleista eli svaavokaaleista. Eräissä yhteyksissä svaavokaalit ovat erityisen poh(o)jalaisia.
Murteet ja slangi
Meidän lapset ja naapurin kakarat
Kirsti Aapala
Tenava, ipana, kersa, kläppi, nassikka – niin suomen murteissa kuin yleiskielessäkin on lukematon määrä synonyymin luonteisia nimityksiä lapselle. Varsinkaan murteissa nimitykset eivät aina ole olleet merkitykseltään myönteisiä.
Sanojen taustaa
