merkityslainat
Puisto-sana suojelukohteeksi
Riitta Eronen, Riitta Manka
Mikä on puisto? Viheralueesta laajentuneenakin puistoon sisältyy jonkinlainen mielihyvä – huvipuisto yms. Nurinkurisia ovat parkkipaikkojen …
Lainasanat
Kaikki muumit laaksossa
Riina Klemettinen
Kieli tarjoaa ilahduttavan valikoiman kepeitä sanontoja, joiden avulla voimme kyseenalaistaa lähimmäisemme mielenterveyden tai älynlahjat. Toisen …
Sanonnat ja fraasit
Vieraita kieliä sanojen takana
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Kansainvälisiin ilmiöihin liittyvät sanat omaksutaan nykyään suomeenkin lähes reaaliajassa, mikä näkyy Kielitoimiston sanakirjasta. Yleisin lainanantajakieli on edelleen englanti, mutta lainoja saadaan muualtakin.
Lainasanat
Tiedepuisto ei suomen kieleen sovi
Alpo Räisänen
Suomen kieleen on viime aikoina ilmestynyt kaksi merkillistä uudissanaa tiedepuisto ja ruokapuisto. Tiedepuisto on ainakin …
Lainasanat
Sanaoksien uudet versot
Irma Nissinen
Uusi käsite tuo yleensä mukanaan myös uuden sanan. Tavallisesti nimitys ei muutu, ellei nimetylle tapahdu …
Merkitys
Onko äidinkieli kauppatavaraa?
Lauri Seppänen
Kielessä käytetään kuvailmauksia ja vierailta aloilta lainattuja sanoja tavan takaa. Usein ne rikastavat ja selkeyttävät mutta toisinaan hämärtävät esitettävää asiaa. Haitallisesta lainattujen ilmausten käytöstä, ”kieliverhosta”, kirjoittaa humanistin hätähuudon Tampereen yliopiston germaanisen filologian professori Lauri Seppänen.¹
Muiden kielten vaikutus
Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa
Paavo Pulkkinen
Suomen kieltä on tapana pitää omillaan toimeentulevana kielenä. Ulkomaiset suomen kielen opiskelijat – joita muuten on enemmän kuin äkkipäätään luulisikaan – tuntevat huomattavaksi vaikeudeksi sen, että sanasto on indoeurooppalaisten kielten kannalta enimmäkseen outoa, vasiten opeteltavaa. Tarkemmin asiaan syventyvä huomaa kyllä, että suomikin on aikojen kuluessa ominut tavattomasti aineksia vieraista kielistä. Niitä ei vain ole aina helppo erottaa omapohjaisista ilmauksista.
Artikkeli