Siirry sisältöön

maahanmuuttajat

Saisinko puhua suomea?

Jeongdo Kim, Minnaleena Toivola, Leena Maria Heikkola, Antti Saloranta

Monilla suomenoppijoilla on kokemuksia siitä, että omaa kielitaitoa on vaikea päästä kokeilemaan ja kehittämään, koska äidinkieliset suomen puhujat vaihtavat usein keskustelun kielen englanniksi. Tätä ilmiötä ja sen syitä tarkastellaan Kohti tasa-arvoisempaa keskustelukulttuuria Suomessa -hankkeessa.

Monikielisyys

Kaupan kassa. Liukuhihnalla ostoksia ja kassalla asiakas, takana pari muuta pakkaamassa omia ostoksiaan.

Mikä on riittävän hyvää suomea?

Minna Intke-Hernandez

Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.​​​​​​​

Monikielisyys

Lapsia ja vanhempia leikkipuistossa kesällä. Taustalla vanha, vaalea kivitalo, puita ja lipputanko, jossa on Ruotsin lippu.

Suomen kielivaranto muutoksessa

Leena Nissilä

Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.

Monikielisyys

Monikielinen työpaikka
tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla?

Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja

Monikielisten työpaikkojen yhteiseksi kieleksi tarjotaan usein englantia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että englantikaan ei välttämättä riitä yhteisen kommunikaation tarpeisiin. Kaikille työpaikoille ja kaikkiin tilanteisiin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua: joskus yhteiseksi kieleksi sopii englanti, joskus suomi, joskus voidaan käyttää eri kieliä rinnan. Tärkeää on työyhteisön kielitietoisuus ja joustavuus kielikysymysten ratkaisuissa.

Monikielisyys

Ihmisiä avokonttorissa.

Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen

Heini Lehtonen

Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.

Monikielisyys

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

Pirkko Nuolijärvi

Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Yleiskieli ja puhekieli

Virkakieltä ja verkkoviestintää
Maahanmuuttajat kuntien verkkosivuilla

Elli-Noora Virkkunen

Miten maahanmuuttajista puhutaan ja miten heitä puhutellaan kuntien verkkoviestinnässä? Merkityksettömiltäkin vaikuttavat kielenpiirteet voivat kertoa verkkotekstien suhteesta lukijoihin – ja kuntien suhtautumisesta maahanmuuttajiin.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Maahanmuuttajakielten sanakirjat

Ulla Horstia

Kotimaisten kielten keskuksessa on tekeillä maahanmuuttajasanakirjojen sarja. Ensimmäistä, suomi–somali-sanakirjaa, alettiin laatia syksyllä 2012 kahden somalin …

Sanakirjat ja sanastot

Sanakirjoja maahanmuuttajille

Ulla Horstia

Kotimaisten kielten keskuksessa on aloitettu hanke, jonka tavoitteena on tuottaa maahanmuuttajakielten sanakirjoja. Ensimmäisenä on tekeillä suomi–somali-sanakirja.

Sanakirjat ja sanastot

Suomesta somaliin

Liban Ali Hersi, Abdi Musse

Kaksi äidinkielenään somalia puhuvaa tulkkia ja kääntäjää, Abdi Musse ja Liban Ali Hersi, aloittivat suomi–somali-sanakirjan laadinnan sanakirjan toimittajina Kotimaisten kielten keskuksessa syyskuussa 2012. Kumpikin on asunut Suomessa yli 20 vuotta ja opiskellut suomen kieltä Helsingin yliopistossa.

Sanat