lakikieli
Lakitekstissä ja taikka tai
Aino Piehl
Kielenhuollon ohjeissa on kehotettu välttämään kahden konjunktion yhdistelmää ja/tai. Sitä kuitenkin käytetään jonkin verran täsmällisyyttä tavoittelevissa teksteissä. Suomalaisiin lakiteksteihin se ei kuitenkaan kuulu.
Virka- ja lakikieli
Kappale oikeuskielen historiaa
Matti Räsänen
Vuosi 1759 on käännekohta Suomen oikeuskielen historiassa. Tuolloin ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen lakikirja, vuoden 1734 lain …
Julkaisuja
Säädökset syyniin
Vesa Heikkinen
Elämämme oikeudellistuu. Yhä uusia asioita tuodaan oikeudellisen sääntelyn piiriin ja yhä uusille ongelmille haetaan oikeudellisia ratkaisuja. Mutta ymmärrämmekö me säädöksiämme? Tätä selvitetään nyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kolmivuotisessa hankkeessa.
Virka- ja lakikieli
Kohti parempaa säädöskieltä
Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen
Lakikielen ymmärrettävyys on ollut julkisen keskustelun aiheena jo pitkään. Parhaiten lakien kuten muidenkin tekstien kieleen voi vaikuttaa, kun kielenhuollon näkemykset otetaan huomioon jo tekstin valmisteluvaiheessa.
Virka- ja lakikieli
Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?
Aino Piehl
EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?
Virka- ja lakikieli
Virasto leikkii kielellä
Salli Kankaanpää
Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.
Virka- ja lakikieli
Saanko eläkettä?
Annastiina Viertiö
Edellisessä Kielikellon numerossa kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.
Virka- ja lakikieli
Miten lakiteksti velvoittaa?
Johanna Ketola
Laki on tarkoitettu noudatettavaksi, se velvoittaa. Mutta miten? Mitkä ovat tyypillisimpiä tapoja ilmaista velvoittavuutta lakiteksteissä? Kuka oikeastaan velvoittaa, kuka taas on velvollinen johonkin?
Virka- ja lakikieli
Oikeus asialliseen kieleen
Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa
Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?
Kieli yhteiskunnassa
Millaista on hyvä lakiteksti?
Pirjo Hiidenmaa
Suomalaisen lakikielen ymmärrettävyys on kevättalvella 2003 noussut jälleen puheenaiheeksi. Ei lienekään liikaa vaadittu, että esimerkiksi …
Virka- ja lakikieli