Siirry sisältöön

lakikieli

Lakitekstissä ja taikka tai

Aino Piehl

Kielenhuollon ohjeissa on kehotettu välttämään kahden konjunktion yhdistelmää ja/tai. Sitä kuitenkin käytetään jonkin verran täsmällisyyttä tavoittelevissa teksteissä. Suomalaisiin lakiteksteihin se ei kuitenkaan kuulu.

Virka- ja lakikieli

Kappale oikeuskielen historiaa

Matti Räsänen

Vuosi 1759 on käännekohta Suomen oikeuskielen historiassa. Tuolloin ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen lakikirja, vuoden 1734 lain …

Julkaisuja

Säädökset syyniin

Vesa Heikkinen

Elämämme oikeudellistuu. Yhä uusia asioita tuodaan oikeudellisen sääntelyn piiriin ja yhä uusille ongelmille haetaan oikeudellisia ratkaisuja. Mutta ymmärrämmekö me säädöksiämme? Tätä selvitetään nyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kolmivuotisessa hankkeessa.

Virka- ja lakikieli

Kohti parempaa säädöskieltä

Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen

Lakikielen ymmärrettävyys on ollut julkisen keskustelun aiheena jo pitkään. Parhaiten lakien kuten muidenkin tekstien kieleen voi vaikuttaa, kun kielenhuollon näkemykset otetaan huomioon jo tekstin valmisteluvaiheessa.

Virka- ja lakikieli

Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?

Aino Piehl

EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?

Virka- ja lakikieli

Virasto leikkii kielellä

Salli Kankaanpää

Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.

Virka- ja lakikieli

Saanko eläkettä?

Annastiina Viertiö

Edellisessä Kielikellon numerossa  kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.

Virka- ja lakikieli

Oikeus asialliseen kieleen

Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa

Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?

Kieli yhteiskunnassa

Millaista on hyvä lakiteksti?

Pirjo Hiidenmaa

Suomalaisen lakikielen ymmärrettävyys on kevättalvella 2003 noussut jälleen puheenaiheeksi. Ei lienekään liikaa vaadittu, että esimerkiksi …

Artikkeli

Miten lakiteksti velvoittaa?

Johanna Ketola

Laki on tarkoitettu noudatettavaksi, se velvoittaa. Mutta miten? Mitkä ovat tyypillisimpiä tapoja ilmaista velvoittavuutta lakiteksteissä? Kuka oikeastaan velvoittaa, kuka taas on velvollinen johonkin?

Virka- ja lakikieli