Siirry sisältöön

konjunktiot

Sekä Pariisissa että Berliinissä
Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai

Sari Maamies

Parikonjunktioiksi kutsutaan kaksiosaisia, ilmauksessa toisistaan erillään sijaitsevista sanoista koostuvia yhdistelmiä, joilla rinnastetaan lauseen osia. Tavallisimmat …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Eikä on entisensä. – Eikä!

Riitta Korhonen

Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.

Verbit

Sekä valtaa alaa

Riitta Korhonen

Sekä ja ja ovat lisääviä rinnastuskonjunktioita, mutta niiden merkityksissä on selviä eroja. Nykykäytäntö näyttää kuitenkin …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Lakitekstissä ja taikka tai

Aino Piehl

Kielenhuollon ohjeissa on kehotettu välttämään kahden konjunktion yhdistelmää ja/tai. Sitä kuitenkin käytetään jonkin verran täsmällisyyttä tavoittelevissa teksteissä. Suomalaisiin lakiteksteihin se ei kuitenkaan kuulu.

Virka- ja lakikieli

Koska ja sillä

Riitta Korhonen

Sana ”koska” hämmentää joskus, koska sillä on kaksi erilaista tehtävää. Se on syytä tai perustelua ilmaiseva alistuskonjunktio, mutta se on myös kysymyssana, jonka merkitys on ’milloin’. Läheinen merkitysvastine koska-konjunktiolle on sillä.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Sekä–että ja ei–eikä: myönteistä ja kielteistä rinnastusta

Matti Punttila

”Ja, sekä, -kä”, näin alkaa koulussa opittu rinnastuskonjunktiorimpsu. Sana sekä ja liitepartikkeli -kä esiintyvät mm. konjunktioilmauksissa sekä–että ja ei–eikä. Niillä voi korostaa rinnastettavia lauseenosia, mutta niiden käyttöön liittyy joitakin rajoituksia.

Artikkeli

Monenlaisia rinnastuksia: eli, tai, mutta

Riitta Eronen

”Eli, tai, vai, mutta, vaan” jatkuu rinnastuskonjunktioluettelo. Lisätään mukaan vielä samanoloinen partikkeli vain, niin koossa on joukko pieniä, mutta merkityksellisiä sanoja.

Artikkeli

Kun vai kuin?

Ilona Herlin

Suomen kirjakielen kehittäjät joutuivat aikanaan miettimään myös kun- ja kuin-konjunktioiden työnjakoa. Kirjoitetun suomen traditio ja murteet vetivät eri suuntiin. Nykykäytäntö on tietoisesti tehty kompromissi.

Artikkeli

Kun ja kuin käytännössä

Sari Maamies

Edellinen kirjoitus selittää sen, miksi kielikorva joskus epäröi kun- ja kuin-konjunktion valinnassa. Tähän kirjoitukseen on koottu joitakin ohjeita avuksi käytännön kirjoitustyöhön, mm. luettelo tavallisista liittokonjunktioista.

Artikkeli

Pilkku

Sari Maamies

Pilkku on välimerkeistä pisteen ohella taaja- ja monikäyttöisimpiä. Siksi myös ohjeita on paljon ja niitä kysytään paljon kielitoimiston neuvonnasta. Pilkkuohjeet on edellisen kerran julkaistu Kielikellon numerossa 2 vuonna 1969, joten on jo kertauksen aika.

Artikkeli