kirjakieli
Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle
Leena Sarvas
Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.
Murteet ja slangi
Puhe ja kirjoitus
Jaakko Anhava
”Mitä ne Englannista tietävät, jotka eivät tunne kuin Englannin?” (Rudyard Kipling) – Viime aikoina on kirjoitettu, että suomen kirjakieli on niin paljon loitonnut puhekielestä, että sen normeja tulisi muuttaa. Mikä on paljon?
Artikkeli
Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki
Päivi Rintala
Pohjoismaiden kielilautakuntien viimesyksyisen kokouksen teema oli kaunokirjallisuuden kieli. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Päivi Rintala käsitteli omassa esitelmässään Suomessa 1960-luvulla käytyä kielikeskustelua, jonka johtohahmo oli runoilija Pentti Saarikoski.
Artikkeli
Oikea oikeinkirjoitus
Helena Lehečková
Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková kirjoitti Kielikellossa 4/94 tšekin eri kielimuodoista ja niiden käyttöä koskevista ongelmista. Tässä kirjoituksessa hän käsittelee tšekin oikeinkirjoitusta ja niitä tunteita, joita oikeinkirjoitusnormien muuttaminen on synnyttänyt kielenkäyttäjien keskuudessa.
Artikkeli
Miksi kirja- ja puhekielen eroista kannetaan huolta?
Jaakko Anhava
Heikki Hurtta kirjoitti Kielikellossa 4/94 (”Onko suomen kielen normitusperusteet arvioitava uudelleen?”), että päinvastoin kuin on …
Keskustelua
Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?
Helena Lehečková
Puhekielen ja kirjakielen suhde puhuttaa niin meillä kuin muuallakin. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková selvittelee tšekin eri kielimuotojen suhteita. Ne tuntuvat ongelmallisemmilta kuin meillä, mutta ehkä kirjoitus antaa joitain uusia näkökulmia suomen kieleenkin.
Artikkeli
Onko suomen kielen normitusperiaatteet arvioitava uudelleen?
Heikki Hurtta
Opetusministeriön asettama kielioppityöryhmä on tuoreessa mietinnössään (Kieli ja sen kieliopit: opetuksen suuntaviivoja, 1994) esittänyt yhdeksän …
Keskustelua
Normi ja kodifikaatio tšekin kielessä. Historiallinen kehitys ja nykytilanne
Helena Lehečková
Tšekin kielessä puhe- ja kirjakielen ero on poikkeuksellisen suuri. Eroja on paitsi sanastossa ja ääntämisessä myös kieliopillisissa muodoissa. Tšekin puhe- ja kirjakielen eroja ja niihin johtanutta kehitystä käsittelee tässä artikkelissa filosofian tohtori Helena Lehečková, joka työskentelee Helsingin yliopistossa tšekin kielen lehtorina. Artikkeli oli alkuaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilöstölle pidetty koulutusluento.
Artikkeli
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Yleispuhekielemme synty
Osmo Ikola
Kirjakieli on yhtenäinen valtakunnallinen kielimuoto. Valtakunnallinen puhekieli ei ole kuitenkaan saavuttanut samanlaista yhdenmukaisuutta kuin kirjakieli. Paikallismurteet ovat pitäneet sitkeästi puoliaan. Koululaitos on yhtenäistänyt puhekieltä, ja sama vaikutus on ollut radiolla ja televisiolla., joissa ohjelmatoiminnan säännöstön mukaan tulee käyttää hyvää yleiskieltä, siis käypää valtakunnallista puhesuomea. Millaiset ovat tämän yleispuhekielen juuret ja kehitysvaiheet? Tätä käsitteli Julkisuuden puhekieli -seminaarin avauspuheenvuorossa suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja professori Osmo Ikola.
Artikkeli