kirjaimet
Etunimen sukupuoli
Heli Perttula
Jos saat sähköpostia, jonka on allekirjoittanut Tuisku, löydät itsesi todennäköisesti miettimästä, oletko tekemisissä naisen vai miehen kanssa. Useimmista nimistä sukupuoli kuitenkin ilmenee.
Henkilönnimet
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Vesa Jarva
Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.
Tunteet ja asenteet
Taas herrojen pee ja kee
Heikki Hurtta
Professori Osmo Ikolan kielenhuollon tehtäviä yleisesti käsittelevä kirjoitus Kielikellossa 4/94 (s. 5) on herättänyt vilkkaan …
Keskustelua
Kielen vaihtelu, kielen muuttuminen ja b, d, g
Klaus Laalo
Keskusteltaessa siitä, kuuluvatko soinnilliset klusiilit b, d ja g suomen äännejärjestelmään, näyttää olevan vaikeaa päästä …
Keskustelua
b ja g kuuluvat myös puhekieleen
Pirkko Vapaavalta
Vihdoinkin! b:n ja g:n väärästä ääntämisestä ärtyneiden tueksi on vihdoinkin julkaistu suomen kielen lautakunnan entisen …
Keskustelua
Vielä b, g, d
Teuvo H. Huotari
Suomen kielelle vieraat äänteet b, g ja d esiintyvät hauskasti sanassa brigadi, ja sen vastine …
Keskustelua
B, d ja g puhuttavat. Murteiden taistelua käydään jo
Elisabet Törnudd-Jalovaara, Pirkko Vapaavalta
”Me kaikki puheen tasolla lisäämme taikinaan sata krammaa markariinia. Se ei todellisuudessa loukkaa kenenkään korvaa”, …
Keskustelua
Silmänkääntöä
Erkki Lyytikäinen
Runsas vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Hetkisen pituus Olli Nuutinen nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen, jota ei …
Keskustelua
A:sta Ö:hön. Suomen kielen yleisyystilastoja
Matti Pääkkönen
Mitkä ovat suomen kielen tavallisimmat kirjaimet? Tähän tietokilpailujen tyypilliseen kysymykseen ei saa oikeaa vastausta katsomalla tietosanakirjan paksuimman osan selkää tai puhelinluettelon suurinta nimiryhmää. Sanojen loput muuttavat tilannetta. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen on koottu laaja aineisto nykysuomen yleiskieltä. Sen pohjalta on apulaisprofessori Matti Pääkkönen julkaissut äskettäin kirjan ”Grafeemit ja konteksti. Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta”. Seuraavassa artikkelissa hän esittelee suomen yleiskielen kirjaintilastoja ja esiintymistiheyden vaihtelun syitä.
Merkit, numerot ja lyhenteet