kielineuvonta
Kielen elämää vuonna 1954
Riitta Hyvärinen
Kansaa on aina kiinnostanut kieli, myös puoli vuosisataa sitten. Mitä tuolloin kysyttiin Kielitoimiston puhelinneuvonnassa? Entä mikä kirvoitti kansalaisia kirjoittamaan kielestä lehteen?
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Mitä Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysytään?
Matti Räsänen
Kielitoimiston neuvonnassa vastataan päivittäin noin seitsemäänkymmeneen kielikysymykseen. Tyypillinen neuvonnan asiakas kysyy lyhenteiden käytöstä tai välimerkeistä, mutta päivän mittaan ehditään käsitellä kielen koko kirjoa.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielitoimiston puhelinneuvonta – kuka kysyy ja miksi?
Pirjo Hiidenmaa
Kielitoimiston neuvontapuhelin on palvellut asiakkaita puoli vuosisataa, ja se on tunnetuimpia kielenhuollon palveluita. Keitä soittajat ovat, mitä he kysyvät ja miksi he kysyvät? Haastattelimme vuosituhannen vaihteessa neuvontapuhelimen asiakkaita, koska halusimme tietää, ovatko kysymykset ja kirjoittajien tarpeet muuttuneet edellisestä, 80-luvun puolivälin haastattelukerrasta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti
Mari Tuukkanen, Joanna Vihtonen
Tietotekniikka on muuttanut monin tavoin myös kielitoimiston arkipäivää. Yksi yleisön havaittavissa olevista muutoksista on kielineuvontapalvelumme sähköistyminen. Tutun ja tunnetun – ja ruuhkaisen – puhelinpalvelun rinnalla on nykyisin mahdollista kysyä kieliasioista myös sähköpostitse. Välineen vaihtuminen ei näytä kovin paljon vaikuttavan kysymysten luonteeseen; ongelmanaiheet tuntuvat olevan aika samat niin sähköpostikysymyksissä kuin puhelimessakin. Kielitoimistossa kesällä 1997 työskennelleet suomen kielen opiskelijat Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen tarkastelevat seuraavassa sähköisestä kielineuvonnasta saatuja kokemuksia.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Perussanakirja kielineuvonnan apuvälineenä
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulee päivittäin yli 60 puhelua, ja yhden puhelun aikana vastataan yleensä useisiin kielikysymyksiin. Sanakirja on neuvojalle tärkeä apuväline, jota ilman olisi vaikea tulla toimeen. Kielitoimiston tutkija Sari Maamies tarkastelee Suomen kielen perussanakirjaa kielineuvonnan näkökulmasta: minkälaisiin kysymyksiin kirjasta löytyy vastaus ja miten.
Artikkeli
Kielitoimisto neuvoo
Raija Moilanen
Kielitoimisto on vastannut äskettäin puhelimitse tai kirjeitse mm. seuraaviin kysymyksiin. (Edellisen kerran kysymyksiä on esitelty …
Kysyttyä
Kielitoimisto neuvoo
Kielitoimiston puhelinneuvonnassa vastataan kymmeniin kysymyksiin päivässä, tuhansiin vuodessa. Puhelinkysymyksiin kukin kielenhuoltaja vastaa siltä istumalta omien …
Kysyttyä
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa
Raija Lehtinen
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat tietävät, että neuvontanumero on kiusallisen usein varattu. Ketkä neuvontaan sitten soittavat? Mitä he kysyvät, mihin he tietoja tarvitsevat? Näitä ja eräitä muitakin puhelinneuvontaan liittyviä seikkoja selvitettiin haastattelemalla joulukuussa 1984 ja maaliskuussa 1985 neuvonnan asiakkaita. Haastatteluselvityksen pani alulle Pohjoismaiden kielisihteeristö, ja samanlainen selvitys tehtiin yhtä aikaa Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa on toiminut jo 1940- tai 1950-luvulta lähtien valtion joko kokonaan tai osittain rahoittama kielilautakunta. Suomesta olivat selvityksessä mukana sekä kielitoimisto että ruotsin kielen toimisto; Ruotsista siihen osallistui Svenska språknämndenin lisäksi myöhemmin myös ruotsinsuomalainen kielilautakunta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet