kielenopetus
Sata vuotta Martti Rapolan syntymästä
Maija Länsimäki
Marraskuun 10. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta suomen kielen professorin akateemikko Martti Rapolan syntymästä. Ensi …
Artikkeli
Keskusteluja suomen kielen tulevaisuudesta
Pääkysymys on se, vaikuttaako Euroopan yhdentyminen kansalliskielten asemaan, mitä kanavia myöten, millä tavalla, mitä seurauksia …
Artikkeli
Ulkomaalaissuomi ja selkokieli
Maisa Martin
Pertti Rajala selvittelee Kielikellon numerossa 3 ansiokkaasti selkokielen olemusta ja ominaisuuksia. Selkokielen kohderyhmiin on sijoitettu …
Keskustelua
Opettajien risut ja ruusut
Risto Kaipainen, Anneli Kauppinen, Mirja Kurkela, Marja Pullinen, Mauno Rissanen
Kielikello on erinomainen lehti. Äidinkielen opettajat ei liene pienin ryhmä, joka hyötyy sen välittämästä ajantasaisesta …
Keskustelua
Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”
Pirjo Rantalainen
Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …
Artikkeli
Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?
Auli Hakulinen
Esko Koivusalo lähti alustuksessaan käsityksestä, jonka mukaan julkisen puhekielen tulisi osua morfologisesti yksiin normitetun kirjakielen …
Yleiskieli ja puhekieli
Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?
Raija Ruusuvuori
Jos lahjakas liminkalainen poika ja etevä maaninkalainen tyttö eivät opi yleiskieltä peruskoulussa ja lukiossa, oppivatko he sen lähimmässä korkeakoulussa, joka liminkalaiselle on Oulussa ja maaninkalaiselle Kuopiossa? Kun he aikanaan joutuvat hoitamaan valtakunnallista tehtävää hallinnossa, järjestössä tai yrityksessä, heidän odotetaan osaavan puhua tietyissä tilanteissa huoliteltua yleiskieltä. Koululle on ennestään kuormattu ylen määrin tehtäviä. Voiko aikuisten yleiskieli olla opetuksen kieli ja onko koulun kyettävä opettamaan oppilaille puhekieli, jolla he menestyvät muuallakin kuin toveripiirissä? Näistä kysymyksistä alusti seminaarissa maisteri Raija Ruusuvuori, turkulainen normaalikoulun suomen kielen lehtori.
Artikkeli
Kielen normittamisesta
Osmo Ikola
Viime aikoina on paljon keskusteltu suomen kirja- ja yleiskielen normittamisen merkityksestä: siitä, minkä verran tällaisia normeja on syytä opettaa koulussa ja minkä verran normeista poikkeamisen pitäisi vaikuttaa ylioppilasaineiden arvosanoihin. Kritiikki on tullut ennen kaikkea äidinkielen opettajien piiristä, ja sen kohteina ovat olleet ainakin ylioppilastutkintolautakunta ja kielenhuoltajat. On myös ehdotettu, että olisi järjestettävä näiden kolmen ryhmän edustajien välinen keskustelu. Julkisuudessa käydyn keskustelun ja tehtyjen ehdotusten johdosta on nyt järjestetty tämä teemapäivä. Aloitteen on tehnyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta, ja taloudelliset mahdollisuudet tilaisuuden järjestämiseen on antanut tutkimuskeskus, jonka johtaja professori Tuomi on pyydetty tilaisuuden puheenjohtajaksi.
Artikkeli
Kielivirheiden asema ja merkitys ylioppilasaineiden arvostelussa.Ylioppilaskirjoituksen aineiden arvostelijan puheenvuoro
Irmeli Pääkkönen
Ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen yhtenä tehtävänä on selvittää ikäluokan kielenkäyttötaito. Kielivirhe on tässä näyttökoetilanteessa käsitetty kielen normaalista ilmaisutavasta ja sovituista normeista poikkeamiseksi. Kielitaito on tietysti muutakin kuin normien muistamista ja soveltamista: se on myös tilanteeseen sopivimman ja tehokkaimman ilmaisutavan löytämistä. Äärimmillään tämä saattaa johtaa normien rikkomiseenkin. Tällainen ”virhe” voi vaikuttaa kieleen uudistavasti ja johtaa jopa normirajan siirtämiseen. Ylioppilasaineiden virheisiin ja korjausmerkintöihin viitattiin esim. keskusteltaessa tapauksesta ”tuli tehtyä – tuli tehdyksi”. Varmaan kielessä on parhaillaankin sellaisia normeja, joita vastaan on uudistuspainetta.
Artikkeli
Miten normikieltä varten annetut suositukset ja ohjeet on tulkittava?
Esko Koivusalo
Mistä käytännön ihmisille syntyy se käsitys, että äidinkielen opetus koulussa on tärkeää? Tämän käsityksen yleisyyttä ei tarvinne kuvailla. Äidinkielen opettamisen tarpeellisuutta eivät tähdennä vain humanistisesti asennoituneet aikaihmiset. Saman asenteen ovat omaksuneet paatuneimmatkin markkinatalouden pyörittäjät.
Artikkeli