Siirry sisältöön

kielenopetus

Keskusteluja suomen kielen tulevaisuudesta

Pääkysymys on se, vaikuttaako Euroopan yhdentyminen kansalliskielten asemaan, mitä kanavia myöten, millä tavalla, mitä seurauksia …

Artikkeli

Sata vuotta Martti Rapolan syntymästä

Maija Länsimäki

Marraskuun 10. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta suomen kielen professorin akateemikko Martti Rapolan syntymästä. Ensi …

Artikkeli

Ulkomaalaissuomi ja selkokieli

Maisa Martin

Pertti Rajala selvittelee Kielikellon numerossa 3 ansiokkaasti selkokielen olemusta ja ominaisuuksia. Selkokielen kohderyhmiin on sijoitettu …

Keskustelua

Opettajien risut ja ruusut

Risto Kaipainen, Anneli Kauppinen, Mirja Kurkela, Marja Pullinen, Mauno Rissanen

Kielikello on erinomainen lehti. Äidinkielen opettajat ei liene pienin ryhmä, joka hyötyy sen välittämästä ajantasaisesta …

Keskustelua

Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”

Pirjo Rantalainen

Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …

Artikkeli

Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?

Auli Hakulinen

Esko Koivusalo lähti alustuksessaan käsityksestä, jonka mukaan julkisen puhekielen tulisi osua morfologisesti yksiin normitetun kirjakielen …

Yleiskieli ja puhekieli

Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?

Raija Ruusuvuori

Jos lahjakas liminkalainen poika ja etevä maaninkalainen tyttö eivät opi yleiskieltä peruskoulussa ja lukiossa, oppivatko he sen lähimmässä korkeakoulussa, joka liminkalaiselle on Oulussa ja maaninkalaiselle Kuopiossa? Kun he aikanaan joutuvat hoitamaan valtakunnallista tehtävää hallinnossa, järjestössä tai yrityksessä, heidän odotetaan osaavan puhua tietyissä tilanteissa huoliteltua yleiskieltä. Koululle on ennestään kuormattu ylen määrin tehtäviä. Voiko aikuisten yleiskieli olla opetuksen kieli ja onko koulun kyettävä opettamaan oppilaille puhekieli, jolla he menestyvät muuallakin kuin toveripiirissä? Näistä kysymyksistä alusti seminaarissa maisteri Raija Ruusuvuori, turkulainen normaalikoulun suomen kielen lehtori.

Artikkeli

Mikä kirjakielen normien opettamisessa on vaikeaa?

Marja Parviainen, Vuokko Raivio, Anita Särkkä

Opettajien näkökulman kirjakielen normien opettamiseen toi kolme erityyppisen lukion äidinkielen lehtoria: Savitaipaleen lukion lehtori Marja Parviainen, Helsingissä toimivan Torkkelin kuvataidepainotteisen lukion lehtori Vuokko Raivio ja Jyväskylän yliopiston normaalikoulun lehtori Anita Särkkä.

Artikkeli

Kielen normit ja niiden tulkitseminen arvosanaa annettaessa

Sakari Vihonen

Kaiken kielianalyysin tulee perustua selkeään teoriaan. Näin varmistuu se, että arvostelija tulkitsee tekstiä kyllin monipuolisesti. Hahmotan ensin lyhyesti teoriataustaa ja sovellan sitä sitten esimerkkeihin.¹

Artikkeli

Kielen normittamisesta

Osmo Ikola

Viime aikoina on paljon keskusteltu suomen kirja- ja yleiskielen normittamisen merkityksestä: siitä, minkä verran tällaisia normeja on syytä opettaa koulussa ja minkä verran normeista poikkeamisen pitäisi vaikuttaa ylioppilasaineiden arvosanoihin. Kritiikki on tullut ennen kaikkea äidinkielen opettajien piiristä, ja sen kohteina ovat olleet ainakin ylioppilastutkintolautakunta ja kielenhuoltajat. On myös ehdotettu, että olisi järjestettävä näiden kolmen ryhmän edustajien välinen keskustelu. Julkisuudessa käydyn keskustelun ja tehtyjen ehdotusten johdosta on nyt järjestetty tämä teemapäivä. Aloitteen on tehnyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta, ja taloudelliset mahdollisuudet tilaisuuden järjestämiseen on antanut tutkimuskeskus, jonka johtaja professori Tuomi on pyydetty tilaisuuden puheenjohtajaksi.

Artikkeli