kielenopetus
Korkeakoulut ja virkakielen koulutus
Päivi Rintala
Virkakielikomitean asettamiseen vuonna 1979 johti pitkäaikainen, monin tavoin ilmaistu tyytymättömyys virkamiesten ja varsinkin viranomaisten kielenkäyttöä …
Artikkeli
Keskusteluja suomen kielen tulevaisuudesta
Pääkysymys on se, vaikuttaako Euroopan yhdentyminen kansalliskielten asemaan, mitä kanavia myöten, millä tavalla, mitä seurauksia …
Artikkeli
Sata vuotta Martti Rapolan syntymästä
Maija Länsimäki
Marraskuun 10. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta suomen kielen professorin akateemikko Martti Rapolan syntymästä. Ensi …
Artikkeli
Ulkomaalaissuomi ja selkokieli
Maisa Martin
Pertti Rajala selvittelee Kielikellon numerossa 3 ansiokkaasti selkokielen olemusta ja ominaisuuksia. Selkokielen kohderyhmiin on sijoitettu …
Keskustelua
Opettajien risut ja ruusut
Risto Kaipainen, Anneli Kauppinen, Mirja Kurkela, Marja Pullinen, Mauno Rissanen
Kielikello on erinomainen lehti. Äidinkielen opettajat ei liene pienin ryhmä, joka hyötyy sen välittämästä ajantasaisesta …
Keskustelua
Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”
Pirjo Rantalainen
Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …
Artikkeli
Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?
Raija Ruusuvuori
Jos lahjakas liminkalainen poika ja etevä maaninkalainen tyttö eivät opi yleiskieltä peruskoulussa ja lukiossa, oppivatko he sen lähimmässä korkeakoulussa, joka liminkalaiselle on Oulussa ja maaninkalaiselle Kuopiossa? Kun he aikanaan joutuvat hoitamaan valtakunnallista tehtävää hallinnossa, järjestössä tai yrityksessä, heidän odotetaan osaavan puhua tietyissä tilanteissa huoliteltua yleiskieltä. Koululle on ennestään kuormattu ylen määrin tehtäviä. Voiko aikuisten yleiskieli olla opetuksen kieli ja onko koulun kyettävä opettamaan oppilaille puhekieli, jolla he menestyvät muuallakin kuin toveripiirissä? Näistä kysymyksistä alusti seminaarissa maisteri Raija Ruusuvuori, turkulainen normaalikoulun suomen kielen lehtori.
Artikkeli
Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?
Auli Hakulinen
Esko Koivusalo lähti alustuksessaan käsityksestä, jonka mukaan julkisen puhekielen tulisi osua morfologisesti yksiin normitetun kirjakielen …
Yleiskieli ja puhekieli
Poikkeaako kirjakieli puhutusta arkikielestä liiaksi?
Päivi Rintala
”Suomen kielelle suureks vahingoks kirjotettiin ensimmäiset suomalaiset kirjat tällä kehnommalla Ranta-Suomalaisten kielellä, johon päälle päätteeks tungettiin Ruotsista ja Latinasta liikoja puukstavia, jotka sokaisivat meiän selkeän kielemme. Ja vaikka näitä kirjoja sitten, Esivallan käskein, johonkuhun määrään murteista puhistettiin, niin jäi vielä paljon parantamata. Moni on sen jälkeen, näitä kirjoja seuraten, kirjottanut Suomea samalla tavalla, ja tottunut ei ainoastaan kirjottamaan ja lukemaan toisin, kuin selvät Suomalaiset puhuuvat, mutta myöskin uskomaan että kirjoissa löytyy kaikkiin selvin kieli. Jokainen ymmärtää kuitenkin ettei kielen synty ole kirjoista, mut kirjoin synty kielestä, että sentähen kirjat pitää kielen jälkeen korjattaman, ei kieli kirjoin jälkeen.”
Artikkeli
Mikä kirjakielen normien opettamisessa on vaikeaa?
Marja Parviainen, Vuokko Raivio, Anita Särkkä
Opettajien näkökulman kirjakielen normien opettamiseen toi kolme erityyppisen lukion äidinkielen lehtoria: Savitaipaleen lukion lehtori Marja Parviainen, Helsingissä toimivan Torkkelin kuvataidepainotteisen lukion lehtori Vuokko Raivio ja Jyväskylän yliopiston normaalikoulun lehtori Anita Särkkä.
Artikkeli