kielen muuttuminen
Kieli muuttuu
rikkautta vai rappiota?
Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen
Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.
Tunteet ja asenteet
Äidinkieli muilla mailla
Heini Huhtinen
Tuhannet ulkomailla asuvat suomalaiset puhuvat suomea lähinnä soittaessaan vanhemmilleen tai satunnaisten suomalaisten tuttujen kanssa keskustellessaan. Mitä silloin tapahtuu äidinkielelle?
Muiden kielten vaikutus
Kielivoimistelua
Raija Moilanen
Mitkä oikeinkirjoitusseikat paljastavat, että kyseessä on vanha kieli? Löydätkö seitsemän eroa nykyiseen yleiskieleen verrattuna?
Kielivoimistelua
Kielivoimistelua
Riitta Eronen
Mitä nykyiseen yleiskieleen ja oikeinkirjoitukseen kuulumattomia muotoja on seuraavassa tekstissä? Huomaatko kuusi eroa?
Kielivoimistelua
Kielivoimistelua
Riitta Eronen
Mitä nykyisen oikeinkirjoituksen tai yleiskielen vastaisuuksia löytyy seuraavasta tekstistä? Huomaatko viisi eroa?
Kielivoimistelua
Agricola ja liturgian kieli
Taru Kolehmainen
Kuluvana Agricolan juhlavuonna on hämmästelty, kuinka vähän kieli lopultakin on muuttunut hänen ajoistaan runsaan neljänsadan …
Vanha kirjakieli
Sanojen puolielämää
Jaakko Anhava
Kamelikurkeen voi törmätä vanhoissa kirjoissa ja Aku Ankassa, muuten sama eläin on strutsi. Komeetta on nykyisin tutumpi sana kuin pyrstötähti, mutta ei sekään käytöstä täysin kadonnut ole. Kielen elävien ja vanhentuneiden sanojen välillä on kiintoisa harmaa vyöhyke.
Sanojen taustaa
Murteenseuruuta Alatorniolla
Marjo Rauhala
Miten eri puolilla Suomea puhutaan nykyisin? Kun ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle, säilyykö kieli? Entä vaikuttaako …
Murteet ja slangi
Sinulle on postia!
Minna-Riitta Luukka
Uudet viestintävälineet muokkaavat kirjoitettua kieltä uuteen suuntaan. Synkimpien näkemysten mukaan sähköposti- ja kännykkäkieli uhkaavat suomen kieltä, köyhdyttävät sitä ja johtavat kirjoitetun kielen rappioon. Toisen näkemyksen mukaan on syntymässä uudenlaisia kirjoitetun kielen muotoja, jotka lisäävät kielen rikkautta. Aika näyttää, millainen todellisuus on muotoutumassa. Tutkija ei ilmoittaudu pessimistiksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat
Riitta Palkki
Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.
Vanha kirjakieli