kielen muuttuminen
Kielivoimistelua
Riitta Eronen
Mitä nykyiseen yleiskieleen ja oikeinkirjoitukseen kuulumattomia muotoja on seuraavassa tekstissä? Huomaatko kuusi eroa?
Kielivoimistelua
Kielivoimistelua
Riitta Eronen
Mitä nykyisen oikeinkirjoituksen tai yleiskielen vastaisuuksia löytyy seuraavasta tekstistä? Huomaatko viisi eroa?
Kielivoimistelua
Tuhat vuotta suomen kieltä
Sari Maamies
Tasalukuihin sisältyy dramatiikkaa. Tuhat vuotta on ihmisen mittakaavassa ikuisuus, ja tuhatluvun vaihtuminen on kuin yhden …
Artikkeli
Kielen vuosituhannet
Ulla-Maija Kulonen
Mitä tuhat vuotta merkitsee kielen elämässä? Millaisia olivat tuhannen vuoden takaiset uudissanat, millaisessa kielimaisemassa Suomessa elettiin ajanlaskun alussa? Tutkija voi kulkea kielen kintereillä aina kuuden tuhannen vuoden taakse. Tuhannen vuoden takainen kuva on ehkä hahmotettavissa, mutta mitä kauemmas mennään, sitä hämärämmäksi käyvät ääriviivat. Hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia voidaan kuitenkin erottaa. Kielen, ihmisen ja hänen kulttuurinsa muutos ja kehitys kiertyvät yhteen.
Artikkeli
Sinulle on postia!
Minna-Riitta Luukka
Uudet viestintävälineet muokkaavat kirjoitettua kieltä uuteen suuntaan. Synkimpien näkemysten mukaan sähköposti- ja kännykkäkieli uhkaavat suomen kieltä, köyhdyttävät sitä ja johtavat kirjoitetun kielen rappioon. Toisen näkemyksen mukaan on syntymässä uudenlaisia kirjoitetun kielen muotoja, jotka lisäävät kielen rikkautta. Aika näyttää, millainen todellisuus on muotoutumassa. Tutkija ei ilmoittaudu pessimistiksi.
Artikkeli
Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat
Riitta Palkki
Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.
Artikkeli
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Vesa Jarva
Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Puhutaanko Suomessa vielä murteita?
Jaana Pajarinen
Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä …
Artikkeli
Kielen vaihtelu, kielen muuttuminen ja b, d, g
Klaus Laalo
Keskusteltaessa siitä, kuuluvatko soinnilliset klusiilit b, d ja g suomen äännejärjestelmään, näyttää olevan vaikeaa päästä …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Sanomalehti ja äidinkieli
Esko Koivusalo
Sanomalehtien liitto palkitsi syksyllä 1991 filosofian maisteri, lääketieteen ja kirurgian tohtori h.c. Esko Koivusalon sanomalehdistön …
Artikkeli