Siirry sisältöön

kielen muuttuminen

Kieli muuttuu
rikkautta vai rappiota?

Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen

Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.

Tunteet ja asenteet

Äidinkieli muilla mailla

Heini Huhtinen

Tuhannet ulkomailla asuvat suomalaiset puhuvat suomea lähinnä soittaessaan vanhemmilleen tai satunnaisten suomalaisten tuttujen kanssa keskustellessaan. Mitä silloin tapahtuu äidinkielelle?

Muiden kielten vaikutus

Kielivoimistelua

Raija Moilanen

Mitkä oikeinkirjoitusseikat paljastavat, että kyseessä on vanha kieli? Löydätkö seitsemän eroa nykyiseen yleiskieleen verrattuna?

Kielivoimistelua

Kielivoimistelua

Riitta Eronen

Mitä nykyiseen yleiskieleen ja oikeinkirjoitukseen kuulumattomia muotoja on  seuraavassa tekstissä? Huomaatko kuusi eroa?

Kielivoimistelua

Kielivoimistelua

Riitta Eronen

Mitä nykyisen oikeinkirjoituksen tai yleiskielen vastaisuuksia löytyy seuraavasta tekstistä? Huomaatko viisi eroa?

Kielivoimistelua

Agricola ja liturgian kieli

Taru Kolehmainen

Kuluvana Agricolan juhlavuonna on hämmästelty, kuinka vähän kieli lopultakin on muuttunut hänen ajoistaan runsaan neljänsadan …

Vanha kirjakieli

Sanojen puolielämää

Jaakko Anhava

Kamelikurkeen voi törmätä vanhoissa kirjoissa ja Aku Ankassa, muuten sama eläin on strutsi. Komeetta on nykyisin tutumpi sana kuin pyrstötähti, mutta ei sekään käytöstä täysin kadonnut ole. Kielen elävien ja vanhentuneiden sanojen välillä on kiintoisa harmaa vyöhyke.

Sanojen taustaa

Murteenseuruuta Alatorniolla

Marjo Rauhala

Miten eri puolilla Suomea puhutaan nykyisin? Kun ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle, säilyykö kieli? Entä vaikuttaako …

Murteet ja slangi

Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat

Riitta Palkki

Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.

Vanha kirjakieli

Tuhat vuotta suomen kieltä

Sari Maamies

Tasalukuihin sisältyy dramatiikkaa. Tuhat vuotta on ihmisen mittakaavassa ikuisuus, ja tuhatluvun vaihtuminen on kuin yhden …

Toimitukselta