kielen asema
Äidinkieli vai valtionkieli, kulutushyödyke vai suojelukohde? Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta
Harri Mantila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisi kielipoliittisen ohjelman huhtikuussa 1998. Sen tarkoituksena on ollut herättää kieliyhteisön jäsenet keskustelemaan kielestä, niin yksittäisistä ilmiöistä kuin periaatteistakin. Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila tarkastelee tässä kirjoituksessa, millaista keskustelua aiheesta on virinnyt lehdistössä. Miten ohjelma on otettu vastaan ja millaisia aiheita on nostettu esille?
Artikkeli
Saamelaiskielistä ja niiden huollosta
Samuli Aikio
Useimmat suomalaiset tietävät häpeällisen vähän maamme pohjoisimmasta kielivähemmistöstä saamelaisista ja heidän kielestään tai oikeammin kielistään. Pohjoiskalotin alueella nimittäin puhutaan yhdeksää eri saamelaiskieltä, joiden erot ovat niin suuret, että puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Näistä kielistä ja saamelaiskulttuurista tarvitaan tietoa asiallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Saamelaiskieliä ja niiden huoltoa esittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ”Utsjoen-osaston” ainoa työntekijä Samuli Aikio.
Artikkeli
Omaa vai vierasta?
Sari Maamies
Olen ollut runsaan vuoden verran Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen. Lautakunnan tehtävänä on kehittää …
Artikkeli
Onko Suomella varaa suomeen – lääketieteessäkään?
Irma Ollitervo
Yliopistojen tiedekunnissa huolehditaan ainakin periaatteessa opiskelijoiden äidinkielen taitojen kehittämisestä. Liikaa opetusta ja ohjausta ei kuitenkaan ole, ja nykyisestäkin vähästä haluttaisiin monessa tiedekunnassa vielä leikata. Esimerkiksi Oulun yliopistosta valmistuvan lääkärin kykyä kirjoittaa ammattialastaan suomeksi arvioidaan vain kerran, kypsyyskokeessa, joka kirjoitetaan aivan opintojen loppuvaiheessa. Oulun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen lehtori Irma Ollitervo on huolissaan siitä, mitä seurauksia tästä on lääketieteen suomen kielelle.
Kieli yhteiskunnassa
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta haluaa kiinnittää huomiota äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tasoon: Vuoden 1999 alusta tulivat …
Suomen kielen lautakunta
Äidinkieli ja elämänhallinta
Tuula Uusi-Hallila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti Agricolan päivänä 9.4.1997 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä yleisötilaisuuden ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”. Tilaisuudessa tarkasteltiin suomen kielen asemaa mm. koulutuksen, viestimien, politiikan, hallinnon ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Koulumaailmasta toi terveisiä Suomalaisen yhteiskoulun lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hänen viestinsä pysähdyttää: nuorten on joskus helpompi puhua kokemuksistaan englanniksi kuin suomeksi.
Artikkeli
Suomalaisuus ja äidinkieli
Auli Hakulinen
Alustus keskustelutilaisuudessa ”Käännekohta. Suomen suunta – yliopiston puheenvuoro” 9.11.1993.¹
Artikkeli
Hajamietteitä Esko Koivusalon kirjoituksen johdosta
Päivi Rintala
Syksyllä 1990 pidetyssä Pohjoismaiden kielilautakuntien kokouksessa (Bornholm 14.–16.9.) saattoi huomata, että samat Euroopan yhdentymiseen liittyvät …
Tunteet ja asenteet
Keskusteluja suomen kielen tulevaisuudesta
Pääkysymys on se, vaikuttaako Euroopan yhdentyminen kansalliskielten asemaan, mitä kanavia myöten, millä tavalla, mitä seurauksia …
Artikkeli