Siirry sisältöön

kielen asema

Kielen asema puntarissa

Sari Maamies

Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …

Toimitukselta

Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme
näin sanasto syntyi

Matti Räsänen

Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.

Sanakirjat ja sanastot

Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen

Heini Lehtonen

Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.

Monikielisyys

Teemme sen itse

Sari Maamies

Noin vuosi sitten, marraskuussa 2018, suomen kielen lautakunta julkaisi kannanoton ”Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen …

Toimitukselta

Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin

Matti Räsänen

Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.

Kansalliskielet

Suomen kielen aseman turvaaminen tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä

Suomen kielen lautakunta lähetti alkukesällä 2010 kirjeen kaikille yliopistopäättäjille. Kirjeellä lautakunta halusi kiinnittää yliopistojen huomiota suomen kielen asemaan kansainvälistyvässä korkeakoululaitoksessa. Seuraava teksti on kirjeen tiivistelmä.

Suomen kielen lautakunta

Suomenmaan kielet – Maamme kirjan asenteita

Marja-Liisa Knuth

Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se  avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.

Monikielisyys

Suomen kielen tulevaisuus on jokaisen asia

Pirkko Nuolijärvi

Suomen kielen asema on 2000-luvun alussa havahduttu huomaamaan eri näkökulmasta kuin muutama vuosikymmen sitten. On käynyt selväksi, että kielen aseman turvaamiseksi tarvitaan tietoisia toimia. Toimenpide-ehdotuksia esitetään kielipoliittisessa ohjelmassa, joka julkistettiin toukokuun lopulla.

Kielipolitiikka

Kieliteknologia ja suomen kieli

Kimmo Koskenniemi

Kieliteknologialla tarkoitetaan niitä keinoja, joilla tietokone saadaan käsittelemään ihmiskieltä, ymmärtämään sitä ja jopa tuottamaan sitä. Tällainen tekniikka leviää nopeasti ja tulee yhä kiinteämmäksi osaksi arkipäiväämme. Suomen kielen käyttökelpoisuus uusien teknisten sovellusten kielenä säilyy, jos Suomi on mukana kieliteknologian kehityksessä.

Kansalliskielet

Suomen kielen tulevaisuus

Sari Maamies

Onko suomen kieli rappiolla? Tähän kysymykseen ovat useimmat suomen kielen huoltajat ja tutkijat saaneet vastata …

Toimitukselta